play

Kaupunkikeskustojen elinvoiman hapertuminen hidastui – sinnikkyys on auttanut yrittäjiä eteenpäin poikkeusoloissa

keskustojen elinvoimaa ovat jo pidempään haastaneet verkko-ostaminen ja ostoskeskusten perustaminen toisaalle. Kuva Kouvolasta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

keskustojen elinvoimaa ovat jo pidempään haastaneet verkko-ostaminen ja ostoskeskusten perustaminen toisaalle. Kuva Kouvolasta. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

STT-Lehtikuva

Kaupunkikeskustojen elinvoima hiipuu edelleen, mutta jyrkin lasku on taittunut. Uusimmassa keskustojen elinvoimamittauksessa selvisi myös, että kauppojen vähentyessä ravintolat säilyttivät yllättävän hyvin asemansa pandemiasta huolimatta.

Vuosina 2019–2022 elinvoimaluku on laskenut vuosittain keskimäärin noin neljä prosenttia, mutta uusimmalla mittausjaksolla 2021–2022 pudotus oli pienempi, runsaat kaksi prosenttia.

–  Nähtävillä on pieni käännös parempaan, mutta tilannetta ei voi silti kuvata kovin hyväksi edelleenkään, tiivistää elinvoimalaskennasta vastaava keskusta-asiantuntija Martti Wilhelms.

Korona nakersi osaltaan keskustojen elinvoimaa. Esimerkiksi erikoistavarakauppa on vähentynyt kivijaloissa. Taustalla ovat olleet eri rajoitukset, etätyön lisääntyminen ja ulkomaisten turistien vähentyminen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Wilhelmsin mukaan korona ei kuitenkaan selitä kaikkea, sillä keskustojen elinvoimaa ovat jo pidempään haastaneet verkko-ostaminen ja ostoskeskusten perustaminen toisaalle.

–  Pandemian vaikutus ei ole ollut dramaattinen. Ravintoloiden osalta tilanne on erikoinen, sillä vaikka niihin on kohdistunut eniten rajoituksia, monin paikoin toimipaikkojen määrä on pysynyt samana tai himpun verran noussut.

Wilhelms tarkentaa, että mittauksessa on tarkasteltu vain yritysten lukumäärää eikä sitä, missä määrin poikkeusolot ovat heikentäneet niiden liiketuloksia.

Laskennassa oli mukana 37 kaupunkia. Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia kauppoja sekä ravintoloita ja mitä vähemmän tyhjiä liiketiloja. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun. Tutkimuksen teettäjiä ovat kaupungit ja Elävät Kaupunkikeskustat ry.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Elinvoima koheni vain harvoilla

Vuosina 2019–2022 elinvoimalukuaan ovat onnistuneet kasvattamaan laskentaan osallistuneista keskustoista vain tilastoykkönen Naantali sekä Riihimäki, Pietarsaari, Vantaan Tikkurila. Espoon Tapiola, Porvoo, Uusikaupunki ja Kotka.

Eniten elinvoimaluku on laskenut Seinäjoella, Kouvolassa, Tornio-Haaparannassa, Vaasassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Lohjalla ja Helsingissä.

–  Seinäjoella ilmeinen syy muutokselle on Ideaparkin (kauppakeskus) rakentaminen noin kilometrin päähän keskustasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Helsingissä elinvoimaluku on ollut melko voimakkaassa pudotuksessa 2019–2021, mutta viime mittauksessa lasku loiveni.

–  Helsinki on isona kaupunkina kärsinyt erityisen paljon etätyöstä. Toinen iso asia on ollut ulkomaisten matkailijoiden poissaolo. Toivottavasti turistit palaavat, jos eivät pelkää Venäjää.

Tyhjiä liiketiloja on nyt keskustoissa 11,4 prosenttia, kun niitä oli kolme vuotta sitten 10,3 prosenttia.

–  Yhden prosenttiyksikön lisäys ei ole paljon, jos ajatellaan pandemia-aikaa. Luku voisi olla pahempikin.

Tampereella asiakkaat lähtivät liikkeelle

Jääkiekon MM-kisojen virallisella kisakadulla Tampereella käy kova kuhina. Iso osa Tuomiokirkonkatua on muutettu väliaikaisesti kävelykaduksi, joka ohjaa ihmisvirtoja viereiselle Tampereen areenalle.

Vaatekauppa Tarjattaren ovi käy tiuhaan, kun ohikulkijat ostavat kisarekvisiittaa. Yrittäjä Tarja Hassisen mielestä Tuomiokirkonkadun muuttaminen kävelykaduksi oli hyvä idea.

–  Korona oli tosi haastavaa aikaa yrittäjälle. Kun ei järjestetty mitään tapahtumia, vaatekauppa oli aika seis. Ihmiset eivät tarvinneet uusia vaatteita, kun ei ollut tilaisuuksia ja moni jäi etätöihin.

Sinnikkyys auttoi vaikean ajan yli. Nyt järjestetään niitäkin juhlia, jotka aiemmin jäivät väliin, ja vaatteitakin taas hankitaan.

Koronan ohella keskustaan on vaikuttanut raitiotien rakentaminen. Pääväylä Hämeenkatu oli pitkään remontissa, ja ratikan myötä sieltä lopetettiin yksityisautoliikenne.

–  Vuonna 2019 jalkakäytäväkin revittiin täysin auki, ja liiketiloihin pääsi vain siltojen kautta, kuvailee Tammerkosken kupeessa sijaitsevan Pella's cafen perustaja Katriina Pellas.

Sekä korona että monet eri työmaat aiheuttivat Pellaksen mukaan sen, että ihmiset eivät tulleet keskustaan. Nyt kahvila rikkoo taas myyntiennätyksiään, ja Pellas katsoo hyvin positiivisesti tulevaisuuteen. Hän kuitenkin toivoo, että asiakkaat löytäisivät maanalaisen pysäköintihallin Hämpin parkin. Moni kun harmittelee edelleen sitä, ettei Hämeenkadun varrelle saa enää pysäköidä.

–  Meillä on periaatteessa kahvilan alla iso parkkihalli, jonka yhdestä ulostuloaukosta on alle sadan metrin matka kahvilaan. Moni hallin löytänyt pitää sitä mahtavana juttuna, kun talvella auto pysyy myös lämpimänä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi