Kaupunkilaisnuoret valitsevat yhä useammin raittiuden – syyn arvellaan liittyvän kovempaan kilpailuun koulussa, harrastuksissa ja työelämässä

Tulevaisuudessa Suomessa saattaa olla yhä enemmän raittiita aikuisia. Osalle nuorista raittius jää pysyväksi osaksi elämää, arvelee THL:n erikoistutkija ja dosentti Kirsimarja Raitasalo.

–  Nuoret aikuiset suhtautuvat raittiuteen myönteisemmin kuin parikymmentä vuotta sitten, sanoo Raitasalo.

Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö on 20 vuoden aikana vähentynyt niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa, kertoo Raitasalo. Syynä on muun muassa se, että nuorten on vaikeampi saada alkoholia kuin ennen. Lisäksi vanhempien alkoholiasenteet ovat jyrkentyneet, ja tämän myötä nuoretkin suhtautuvat alkoholiin aiempaa negatiivisemmin.

Myös nuorten tietoisuus alkoholin riskeistä on kasvanut. Kouluissa puhutaan nykyään yhä enemmän alkoholinkäytön riskeistä, millä voi olla vaikutusta nuorten kiinnostukseen alkoholia kohtaan.

Suuri osa yläkoululaisista ei käytä alkoholia

Viime vuoden kouluterveyskyselyn mukaan Helsingin 8.- ja 9.-luokkalaisista vähän yli 70 prosenttia ei käyttänyt lainkaan alkoholia. Satakunnassa ja Pohjois-Savossa raittiita 8.- ja 9.-luokkalaisia oli noin 60 prosenttia.

–  Näyttää siltä, että maaseutumaisilla alueilla on vähemmän raittiita nuoria kuin kaupunkiseuduilla, sanoo Raitasalo.

Nuorten alkoholinkäytön vähenemisen arvellaan liittyvän kovempaan keskinäiseen kilpailuun niin koulussa, harrastuksissa kuin työelämässäkin. Maaseudulla on saatavilla kaupunkeja vähemmän harrastusmahdollisuuksia ja ohjattua toimintaa. Raitasalon mukaan kilpailullinen harrastaminen on lisääntynyt nuorten keskuudessa samaan aikaan kun alkoholinkäyttö on vähentynyt.

–  Maalla nuoret ehkä hengailevat enemmän keskenään ilman sen kummempaa ohjelmaa, ja siinä se alkoholinkäyttö voi astua mukaan kuvioihin, sanoo Raitasalo.

Raitasalo ei usko, että mahdolliset erot ajanviettotavoissa aiheuttaisivat eriytymistä maalais- ja kaupunkilaisnuorten välille.

–  Alkoholinkäyttö ei ole eriyttävä tekijä, vaan enemmänkin syyt sen taustalla, sanoo Raitasalo.

Suurella osalla nuorista menee Raitasalon mukaan nykyään hyvin. Alkoholinkäyttö ja muu häiriökäyttäytyminen on vähentynyt. Kuitenkin osalla nuorista esiintyy runsasta päihteiden käyttöä ja ongelmat kasautuvat entisestään. Näiden ryhmien välille Raitasalo arvioi syntyvän syvää polarisaatiota.

Juomakulttuuri on murroksessa

Nuorilla aikuisilla juominen ei ole vielä menettänyt hohtoaan. Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyistä on nähtävissä, että heillä alkoholinkäyttö ei ole vähentynyt yhtä jyrkästi kuin alaikäisten keskuudessa, kertoo Raitasalo.

Täysi-ikäistenkin juomakulttuuri saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Viime vuosina suosioon on noussut niin sanottu sober curious -ilmiö, joka peräänkuuluttaa harkitumpaa juomiskulttuuria ja raittiuden kokeilemista. Sober curious tarkoittaa suomeksi raittiudesta kiinnostunutta elämäntapaa. Suomessa on viime vuosina julkaistu monia blogeja, podcasteja ja kirjoja, joissa kerrotaan matkasta raittiuteen. Darravapaa-yhteisö järjestää Helsingissä Sober Furious -juhlia, jotka ovat täysin tipattomia. Syksyn aikana juhlia järjestetään myös Turussa ja Tampereella.

–  Nykyään on niin paljon alkoholittomia vaihtoehtojakin, että humalahakuinen juominen voi vähentyä, kun osa juomista korvataan alkoholittomilla juomilla, sanoo Raitasalo.