play

Kilpailukieltosopimuksia koskevat lakimuutokset tulossa voimaan vuodenvaihteessa

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on tyytyväinen siihen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on tyytyväinen siihen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevien lakimuutosten on määrä tulla voimaan vuodenvaihteessa, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.

Työnantajan pitää jatkossa maksaa työntekijälle korvausta myös kilpailukieltosopimuksista, jotka ovat alle kuuden kuukauden pituisia.

Valtioneuvosto käsitteli torstaina istunnossaan eduskunnan vastausta hallituksen esitykseen laista, jossa säädetään muun muassa nykyistä laajemmasta korvausvelvollisuudesta. Eduskunta hyväksyi viime viikolla hallituksen esittämät lakimuutokset.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) on tyytyväinen siihen, että jatkossa kilpailukieltosopimukset kohdentuvat paremmin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Haataisen mukaan kilpailukieltosopimuksia on käytetty rutiininomaisesti lähes kaikkiin työntekijäryhmiin riippumatta siitä, onko kyseessä yrityksen kannalta avainhenkilö vai ei.

– Muutos edistää myös työvoiman liikkuvuutta, kun tarpeettomat kilpailukieltosopimukset eivät rajoita työpaikan vaihtamista, Haatainen sanoo työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa.

Korvauksen määrä riippuu kiellon pituudesta

Kilpailukieltosopimuksella rajoitetaan työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa harjoittavan toisen työnantajan kanssa tai harjoittaa omaan lukuunsa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimusten tekemiseen on oltava erityisen painava syy, joka liittyy työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kilpailukieltosopimus voidaan jatkossakin tehdä enintään vuodeksi. Siitä on maksettava korvaus, jonka suuruus riippuu työntekijän palkasta ja sovitusta kilpailukiellon pituudesta eli rajoitusajasta.

Jos rajoitusaika on enintään kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 40 prosenttia työntekijän palkasta vastaavalta ajalta. Jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, työnantajan on maksettava 60 prosenttia palkasta koko rajoitusajalta.

Korvaus tulee maksaa pääsääntöisesti rajoitusajan aikana ja työsuhteen aikana noudatetun palkanmaksukäytännön mukaisesti.

Elinkeinoelämä happamana, Akava kiitollinen

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Uutta lainsäädännössä on myös se, että työnantajalla on oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus työsuhteen aikana, jos olosuhteet muuttuvat. Tällöin tulee noudattaa irtisanomisaikaa, joka on kolmasosa kilpailukieltosopimuksessa sovitusta rajoitusajasta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voi irtisanoa kilpailukieltosopimusta enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut työsuhteestaan.

Uusi sääntely koskee yhden vuoden siirtymäajan jälkeen tietyin poikkeuksin myös kilpailukieltosopimuksia, jotka on tehty ennen lain voimaantuloa.

Elinkeinoelämän ja yrittäjien etujärjestöissä kilpailukieltoa koskevaan lakiuudistukseen on suhtauduttu happamasti, kun taas etenkin korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestössä Akavassa muutosta on kiitelty.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi