Haavisto Ylellä: Turkin vaalien jälkeen on hyvä ajankohta Suomen ja Ruotsin päästä Natoon

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) arvioi, että Turkin toukokuisten vaalien jälkeen on se ajankohta, jolloin sekä Suomi että Ruotsi vihdoin voivat päästä sotilasliitto Naton jäseniksi. Turkki on tähän mennessä kieltäytynyt ratifioimasta kummankaan jäsenyyttä.

–  Kummankaan maan Nato-tie ei ole pysyvästi katkennut, sanoi Haavisto lauantaina Ylen Ykkösaamussa.

Haastattelun pääteemoja olivat Nato-kysymykset sekä Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset.

Haaviston mukaan Turkki on ottanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnissa aikalisän. Hän kertasi, että Turkissa pidetään toukokuussa hieman aikaistetut vaalit. Heinäkuun puolivälissä taas on Naton huippukokous, tällä kertaa Liettuan pääkaupungissa Vilnassa.

–  Siinä on semmoinen aikaikkuna, jossa sitten vaalien jälkeen tässä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydessä voisi tapahtua, hän sanoi.

Haavistolle esitettiin Ykkösaamussa yleisöltä tullut kysymys, onko pois suljettua, että Suomesta tulisi Naton jäsen ennen Ruotsia.

–  Tällä hetkellä ei tällaista ole näköpiirissä, Haavisto sanoi.

Aiemmin tammikuussa Haaviston tulkittiin Ylen haastattelussa raottaneen ovea ajatukselle, että Suomi voisi edetä jäsenyyteen myös ilman Ruotsia. Haavisto täsmensi myöhemmin lausuntojaan ja vakuutti, että Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-jäsenyys on edelleen tärkeä prioriteetti.

Suomen ja Ruotsin yhtäaikainen Nato-prosessi on ollut koventuvassa vastatuulessa. Turkissa on loukkaannuttu Ruotsissa järjestetyistä mielenosoituksista, erityisesti Koraanin polttamisesta Turkin lähetystön edustalla Tukholmassa.

Haavisto kertoi puhuneensa asiasta Turkin ulkoministerin Mevlüt Cavusoglun kanssa. Cavusoglu on Haaviston mukaan ollut Koraanin polttamisesta järkyttynyt.

–  Järkytys oli varmasti aivan aitoa, Haavisto luonnehti.

Tunteiden kuohuttajaksi on ryhtynyt tanskalais-ruotsalainen äärioikeistopoliitikko Rasmus Paludan. Perjantaina hän poltti jälleen Koraanin moskeijan lähistöllä Kööpenhaminassa ja vielä toisen Turkin suurlähetystön edustalla.

Haavisto paheksui Ykkösaamussa Paludanin toimintaa jyrkästi.

–  Tässä on semmoinen tunne, että jokainen haluaa sen 15 minuuttia julkisuutta Suomen ja Ruotsin kustannuksella. Kyllähän tässä Koraanin polttoepisodissa herää sellainen kysymys, haluaako joku kolmas taho vaikuttaa ja sotkea pakkaa, sanoi Haavisto.

Ulkoministeri vastasi kuitenkin varovasti kysymykseen Paludanin epäillyistä Venäjä-yhteyksistä.

–  Sitähän on selvitetty, ja erilaisia yhteyksiä hänen lähipiiristään on löytynyt. En osaa tähän sanoa varmasti – tämmöinen on viranomaistutkinta-asia.

Haaviston mukaan kahdenkeskiset keskusteluvälit Turkin ja sen ulkoministerin kanssa ovat normaalit, vaikka Turkki onkin ilmoittanut peruvansa kolmenväliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin kanssa toistaiseksi. Neuvottelujen oli tarkoitus jatkua helmikuussa.

–  Puhumme Turkin kanssa muutakin kuin Nato-asiaa, sanoi Haavisto.