Kissojen pelokkuus on yhteydessä muuhun ongelmakäytökseen
Helsingin yliopiston tutkimuksessa kerättiin tietoa kissojen käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta omistajille suunnatulla kyselyllä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Pelokkailla lemmikkikissoilla on usein myös muuta ongelmallista käytöstä, selviää Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan pelokkaat kissat ovat keskimääräistä aggressiivisempia. Lisäksi pakonomainen peseminen ja ongelmat sisäsiisteydessä ovat tutkimuksen mukaan yhteydessä kissojen pelokkuuteen.
– Halusimme selvittää, millaisia tekijöitä liittyy kissojen ongelmalliseen käyttäytymiseen kuten pelokkuuteen, ihmisiin kohdistuvaan aggressioon ja itsensä pakonomaiseen pesemiseen, sanoo väitöskirjatutkija Salla Mikkola Helsingin yliopistosta tiedotteessa.
– Pelokkaat kissat saivat (tutkimuksessa) keskimääräisesti korkeampia pisteitä sisäsiisteysongelmissa, aggressiivisuudessa ja pakonomaisessa pesemisessä.
Tutkimuksen aineisto koostui noin 3 200 kissasta, joiden käyttäytymisestä ja persoonallisuudesta kerättiin tietoa omistajille suunnatulla kyselyllä.
Kysely sisälsi yli 120 väitettä, joiden avulla kissojen piirteet pisteytettiin. Ongelmallisten käyttäytymis- ja persoonallisuuspiirteiden yhteyttä selvitettiin noin 30 muuttujalla. Näitä olivat erilaiset käyttäytymis-, ympäristö- ja biologiset tekijät.
– Pelokkuuteen yhdistyi esimerkiksi kissan sosiaalistaminen ihmisiin, Mikkola sanoo tiedotteessa.
– Kissat, jotka olivat alle 12 viikon ikäisinä tavanneet vieraita aikuisia ja lapsia vain muutaman kerran tai eivät ollenkaan, olivat pelokkaampia kuin kissat, jotka tapasivat vieraita viikoittain tai päivittäin.
Myös useamman kissan talouksissa elävät kissat olivat vähemmän pelokkaita ja aggressiivisia. Tutkijat huomauttavat, että aineiston pohjalta ei kuitenkaan voi vetää suoria syy–seuraussuhteita.
– Voi olla, että muiden kissojen seura on tärkeä virike kissoille. Vaihtoehtoisesti pelokkaalle tai aggressiiviselle kissalle ei (ehkä) haluta ottaa kissakaveria kissan luonteen vuoksi, professori Hannes Lohi Helsingin yliopistosta sanoo tiedotteessa.
– Syy-seuraussuhteiden selittämiseksi tarvitaan erilaisella koeasetelmalla toteutettua tutkimusta.
uusimmat
Tarinat
Tarinat
Luetuimmat
LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO
Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.
Whatsappilla:
Numeroon 050 3500 245
Toimitus, uutisvihjeet:
010 230 8110
toimitus@karjalainen.fi