play

"Hyvin synkkä päivä vapaalle tiedonvälitykselle" – HS:n päätoimittajan mukaan lehden toimittajien saamat syytteet ovat järkytys

Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta käsittelevässä jutussa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Helsingin Sanomien Viestikoekeskusta käsittelevässä jutussa kerrottiin salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

STT-Lehtikuva

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi sanoo, että lehden toimittajien saamat syytteet turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ovat järkytys.

–  Tämä on hyvin synkkä päivä Helsingin Sanomille ja suomalaiselle vapaalle tiedonvälitykselle ylipäänsä. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että Suomen kaltaisessa, lehdistönvapauden mallimaana pidetyssä maassa on toimittajia syytteessä vankeusuhan alla, Niemi sanoo STT:lle.

Kolmea HS:n toimittajaa syytetään turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä. Kolmikon syytetään oikeudettomasti julkaisseen tietoja seikoista, jotka on säädetty tai määrätty salassa pidettäviksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.

Syyte koskee joulukuussa 2017 julkaistua artikkelia Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta ja sen jälkeen julkaistavaksi aiottua artikkelikokonaisuutta. Jutussa kerrottiin Puolustusvoimien salaisen keskuksen toiminnasta, ja lähteenä käytettiin salaiseksi leimattuja asiakirjoja. Viestikoekeskuksesta oli aiemmin kerrottu vain vähän tietoa julkisuuteen. Keskuksen lisäksi juttu käsitteli laajemminkin sotilastiedustelua ja maanpuolustusta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Syytteessä on kaksi jutun kirjoittajaa sekä esimiesasemassa ollut henkilö. He ovat kiistäneet syyllistyneensä rikoksiin.

Turvallisuussalaisuuden paljastaminen kuuluu rikoslaissa maanpetosrikoksiin. Siitä voidaan tuomita vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Niemeä ja toimituspäällikköä vastaan ei syytteitä

Rikoksesta epäiltiin myös Niemeä ja toimituspäällikkö Esa Mäkistä, mutta heitä vastaan syytteitä ei nostettu. Poliisi epäili, että Niemi ja Mäkinen olivat hyväksyneet Viestikoekeskus-artikkelin julkaisemisen. Syyttäjän syyttämättäjättämispäätöksen mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua ja Mäkisen tietoisuus jäi epäselväksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kysyttäessä Niemi ei kerro, milloin artikkeli tuli hänen tietoonsa. Hän ei syyttämättäjättämispäätöksen mukaan vastannut kysymyksiin myöskään poliisitutkinnassa vedoten itsekriminointisuojaan.

–  Tämä (syyttämättäjättämispäätös) on syyttäjän tulkinta asiasta. Vastaava päätoimittaja vastaa aina lehden sisällöstä, ja meidän lähtökohtamme on ollut, että vastaavalla päätoimittajalla on myös juridinen vastuu näihin asioihin. Juttu ja sitä seuranneet artikkelit ovat olleet Hesarin normaalin journalistisen päätöksenteon piirissä, ja julkaisupäätös on syntynyt aivan normaalissa järjestyksessä, Niemi sanoo.

–  Pitäisi varmaan kysyä syyttäjältä, että onko journalistinen prosessi lähtökohtaisesti ymmärretty. Tämä on linjaorganisaatio, joka toimii niin, että vastaava päätoimittaja vastaa journalistisesta sisällöstä ja julkaistusta sisällöstä myös juridisesti. Se, mitä minä olen nähnyt tai en ole nähnyt, on ihan tulkintaa tässä paperissa (syyttämättäjättämispäätöksessä).

Syyttäjän mukaan esitutkinnassa toinen jutun kirjoittajista kertoi, että oli artikkelin julkaisemisen jälkeen pahoitellut Niemelle sitä, ettei ollut ottanut tähän etukäteen yhteyttä keskustellakseen artikkeliin liittyvistä oikeudellisista ongelmista. Toimittaja ei kuulusteluissa syyttäjän mukaan osannut kertoa, kuka julkaisupäätöksen teki.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mikä on salassa pidettävää ja mikä ei?

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe arvioi STT:lle, että asiassa keskeinen kysymys on se, mikä oikeastaan on salassa pidettävää ja mikä ei.

Rappe huomauttaa, että viranomaisten toiminnan julkisuutta koskevan lain salassapitopykälässä sanotaan, että salassa pidettäviä ovat muun muassa sotilastiedustelua koskevat asiakirjat. Hänen mukaansa jää kuitenkin aika lailla tulkinnanvaraiseksi, missä laajuudessa sekä minkälaiset sotilastiedustelua koskevat tiedot ovat "oikeasti" salassa pidettäviä.

–  Sotilastiedustelua koskevat tiedot ovat todellakin lailla säädetty salassa pidettäviksi. Mutta se salassa pidettäväksi säätäminen on ollut semmoista, sanoisinko vähän köntässä tehtyä, eli on hieman vaikeaa tulkita, että mikä kaikki on salassa pidettävää, Rappe sanoo STT:lle.

–  Tässä jutussa tämä salassapidon kattavuuden rajanvedon arviointi on ollut kovinkin työllistävä piirre.

Rappe ei halua eritellä, mitkä tiedot HS:n jutussa olivat sellaisia, joita ei olisi mahdollisesti pitänyt julkistaa.

–  Yleisellä tasolla tätä ongelmakenttää voin avata. Kysymyshän voi olla esimerkiksi siitä, että erikseen tarkasteltuna joku tieto on sellainen, että se ei näytä ollenkaan salassa pidettävältä, mutta ehkä yhdessä muiden tietojen kanssa se saattaakin paljastaa jotain kriittistä sotilastiedustelusta, Rappe selittää.

Julkaisemattomia artikkeleita koskee Rappen mukaan sama problematiikka kuin joulukuussa julkaistua juttua.

–  Olen katsonut, että niissäkin näyttäisi todennäköisesti olevan sellaisia tietoja, jotka menevät salassapidon alaisuuteen. Olen syyteharkinnassa arvioinut, että se menettely on edennyt sen verran pitkälle, että rangaistava yritys on siinä saattanut jo täyttyä.

KKO antanut päätöksiä tutkinnan rajoista

HS:n työntekijöitä koskeva rikostutkinta kesti vuosia. Tutkinnan rajoja on jouduttu hakemaan tuomioistuimista, koska rikosepäily koskee journalistista työtä, ja toimittajilla on lain mukaan tiettyyn pisteeseen asti oikeus olla paljastamatta lähteitään.

Ratkaistavana on ollut, oliko toisen Viestikoekeskus-jutun kirjoittajaksi merkityn toimittajan kotiin tehty etsintä laillinen. Kotietsintä tehtiin joulukuussa 2017 sen jälkeen, kun toimittaja oli itse soittanut palokunnan paikalle. Hän oli yrittänyt hajottaa tietokoneensa vasaralla hävittääkseen lopullisesti kovalevyn sisältämät tiedot, ja kone oli alkanut savuta.

Toimittaja kertoi puhelussa olevansa toinen Viestikoekeskus-uutisen tekijöistä. Paikalle tuli pelastuslaitoksen mukana poliisipartio, joka kertoi tietonsa KRP:lle.

KRP:n tutkinnanjohtaja antoi määräyksen rikotun tietokoneen takavarikoimisesta ja erityisen kotietsinnän tekemisestä toimittajan kotiin. Toimittajalta otettiin takavarikkoon erilaisia laitteita ja tallennusalustoja.

KKO katsoi toissa vuoden elokuussa antamassaan päätöksessä, että kotietsinnän sai tehdä. Myöhemmin saman vuoden joulukuussa se linjasi, ettei KRP kuitenkaan saa hyödyntää toimittajalta takavarikoimaansa muistitikkua. Tikulta löytyneen tiedoston tutkiminen olisi KKO:n mukaan voinut johtaa toimittajan tietolähteen paljastumiseen.

Tämän vuoden maaliskuussa KKO antoi päätöksen asiassa, joka koski todistajana olevan HS:n toimittajan oikeutta olla vastaamatta poliisin kysymyksiin. Toimittajaa haluttiin kuulla, sillä poliisin mukaan hän oli osallistunut ainakin yhden tutkinnan kohteena olleen artikkelin työstämiseen.

Toimittaja vetosi asiassa lähdesuojaan. KKO kuitenkin katsoi, ettei kysymyksiin vastaaminen paljasta tietolähdettä eikä toimittajalla täten ollut lähdesuojan perusteella oikeutta olla vastaamatta niihin.

Tutkinta tietovuodosta jatkuu edelleen

Poliisin tutkittavana on ollut myös se, miten salassa pidettävää sotilastiedustelua koskevaa aineistoa ja tietoa päätyi HS:n toimittajien haltuun. Kyseinen tutkinta jatkuu yhä.

Poliisi on aiemmin kertonut tutkivansa mahdollista tietovuotoa nimikkeellä virkasalaisuuden rikkominen. KRP ei ole kommentoinut esimerkiksi sitä, milloin rikoksen epäillään tapahtuneen.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihenkään, ketä tietovuodosta epäillään. STT:n tietojen mukaan epäiltynä on ollut Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Viime vuoden toukokuussa Alafuzoff kertoi Ylelle, että poliisi oli ollut häneen yhteydessä viimeksi puolta vuotta aiemmin.

–  Olen mielestäni syytön, hän sanoi tuolloin Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

STT on kertonut epäillyn nimen jo esitutkinnan ollessa kesken, koska kyse on erityisen vastuunalaisessa asemassa työskennelleestä henkilöstä ja poikkeuksellisen paljon huomiota ja keskustelua herättäneestä tapauksesta.

STT:n enemmistöomistaja on Helsingin Sanomia julkaiseva Sanoma Media Finland.

----

Juttua korjattu klo 13.36: Täsmennetty, että syyttäjän mukaan asiassa ei löytynyt näyttöä siitä, että Niemi olisi tiennyt artikkelista ennen julkaisua. Aiemmassa jutussa sanottiin virheellisesti vain, että syyttäjän mukaan Niemi ei tiennyt artikkelista ennen sen julkaisua.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi