KORJAUS: Lähes kaikki kansanedustajat kertoneet jatkoaikeistaan – eniten luopujia on tiedossa keskustalla, mikä voi tutkijan mukaan näkyä vaalituloksessa: "Kokenut henkilö helpottaa äänestysvalintaa"

Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat oppositiota useammin päättäneet jättää eduskunnan ensi kevään vaaleissa.

STT:n selvityksen mukaan 22 nykyistä kansanedustajaa ei varmasti tavoittele jatkokautta.

Tiedossa olevista luopujista peräti 17 edustaa hallituspuolueita. Niillä on siis joukossa selvä yliedustus oppositioon nähden. Politiikan tutkija Hanna Wass Helsingin yliopistosta ei pidä tilannetta yllättävänä.

–  Hallituspuolueen edustajat joutuvat perustelemaan omille äänestäjille kompromisseja ja hankalia ratkaisuja, Wass sanoo.

Myös viime vaalien alla eniten ääniä jäi Ylen silloisen selvityksen mukaan rannalle silloisten hallituspuolueiden edustajilta.

Ensi kevään aikeita kartoittava selvitys kattaa lähes kaikki istuvat kansanedustajat. Vain 19 nykyedustajaa ei ole ilmoittanut aikeistaan julkisuudessa tai vastannut STT:n kyselyyn. Tämä joukko jakautuu tasaisesti hallituksen ja opposition välillä. Kaiken kaikkiaan ainakin 159 kansanedustajaa haluaa jatkaa Arkadianmäellä. Kaikkia heistä puolueet eivät ole vielä virallisesti nimenneet ehdokkaiksi.

Jos keskiarvoon on luottaminen, luopujia pitäisi ilmaantua vielä lisää. Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson kertoo, että viime vuosikymmenen vaaleissa paikkansa itse jätti 33–37 edustajaa. Keskiarvoon pääseminen edellyttäisi sitä, että viimeisistä arpojista puolet päättäisi jäädä rannalle. Muussa tapauksessa eduskunnan paikoista käydään poikkeuksellisen tiukka kisa vanhojen edustajien kesken.

Eniten luopujia on tiedossa keskustan riveistä. Kuusi puolueen nykyistä kansanedustajaa on ilmoittanut, ettei tavoittele jatkokautta ensi keväänä.

Puolueen tilannetta vaikeuttaa, että luopujat ovat erittäin tunnettuja. Joukossa ovat muun muassa entiset pääministerit Juha Sipilä ja Matti Vanhanen sekä entiset ministerit Anu Vehviläinen ja Jari Leppä. Myös Hannakaisa Heikkinen ja Juha Pylväs ovat jättämässä Arkadianmäen. Kuusikko keräsi viime vaaleissa eri puolilta Suomea yhteensä peräti 50  000 ääntä, jotka etsivät nyt uutta poliittista kotia.

Äänestyskäyttäytymiseen perehtynyt väitöskirjatutkija Veikko Isotalo Helsingin yliopistosta sanoo, että suositun ehdokkaan luopuminen voi haitata puolueen kannatusta kyseisessä vaalipiirissä. Näin voi käydä varsinkin, jos äänestäjät ovat kokeneet äänestävänsä henkilöä eivätkä puoluetta.

–  Jos puolueelta monia kokeneita nimiä jättää eduskunnan, kyllä sillä voi olla vaikutuksia myös vaalitulokseen, Isotalo sanoo.

Isotalo huomauttaa, että Suomen vaalijärjestelmä korostaa henkilöitä. Tutkimusten mukaan istuvat kansanedustajat keräävät peräti 40 prosenttia puolueidensa äänistä, vaikka he muodostavat vain 10 prosenttia kaikista ehdokkaista.

–  Tunnettu ja kokenut henkilö helpottavat äänestysvalinnan tekemistä.

Keskustan kuusikolla tulee ensi keväänä eduskunnassa täyteen yhteensä 107 edustusvuotta. Yhtä syytä luopumishaluihin voi etsiä juuri poliittisen uran pituudesta. Joukosta puolet nousi eduskuntaan ensi kerran 1990-luvulla. Isotalo näkee keskustan jatkavan sukupolvenvaihdosta, joka alkoi jo viime vaaleissa.

Silloin puolueen pitkäaikaisista sotureista eduskunnan jättivät esimerkiksi Seppo Kääriäinen, Sirkka-Liisa Anttila, Timo Kalli ja Tapani Tölli. Tulos oli keskustalle katastrofaalinen. Pääministerivastuussa ollut puolue menetti 18 paikkaa.

Isotalo ei kuitenkaan ennustaisi suoraan vaalitulosta luopujien listoista. Hän odottaisi ennemmin tietoa siitä, mitkä teemat nousevat vaaleissa esille. Hän huomauttaa, että viime vaaleissa keskusta sai myös läpi useita nuoria ensikertalaisia.

Äänten periyttäminen ei kuitenkaan ole helppoa, sillä tutkimusten mukaan 40 prosenttia äänestäjistä suosii ehdokasta ennemmin kuin puoluetta.

Pääministeripuolue SDP:n riveissä on tiedossa viisi kansanedustajaa, joita jatkokausi ei kiinnosta. He toivat puolueelle viimeksi yhteensä 30  000 ääntä. Joukkoon kuuluvat entiset ministerit Erkki Tuomioja ja Jukka Gustafsson, jotka eivät tosin viime vaaleissa enää olleet demarien suurimpia äänimagneetteja.

Viisikkoon saattaa liittyä myös Krista Kiuru, joka on hakenut Porin kaupunginjohtajaksi. Valinta tarkoittaisi, että SDP menettäisi toisen ääniharavansa tiukasti kilpaillussa Satakunnan vaalipiirissä. Kiuru ei vastannut STT:lle jatkoaikeistaan.

Suhteellisesti paljon luopujia riittää myös vasemmistoliitossa. Puolueen 16 edustajan ryhmästä kolme eli joka viides ei tavoittele jatkokautta.

–  Eläkeputken poistaminen on varmasti ollut katkeraa kalkkia monelle vanhemmalle vasemmiston äänestäjälle, Wass pohtii.

Vihreät menettää niin ikään kolme edustajaa. Perussuomalaisista ja kokoomuksesta näyttämön jättää kummastakin ainakin kaksi ja kristillisistä yksi.

Viisi perussuomalaista pohtii tai ei vastannut

Kantaansa panttaavissa erottuvat perussuomalaiset. Tom Packalén, Mika Niikko ja viime vaalien äänikuningas Jussi Halla-aho eivät vastanneet tiedusteluun. Ritva Elomaa ja viimeksi varasijalta eduskuntaan selviytynyt konkari Toimi Kankaanniemi kertoivat edelleen harkitsevansa asiaa.

Myös eduskunnan ikäseniori Ben Zyskowicz (kok.) pohtii vielä ratkaisuaan. Arkadianmäellä vuodesta 1979 yhtäjaksoisesti istunut Zyskowicz on kertonut harkitsevansa eduskunnan jättämistä terveytensä vuoksi.

–  Päätän ehdokkuudesta kohdaltani lokakuun loppuun mennessä, Zyskowicz toteaa.

Wass huomauttaa, että siinä ei ole sinänsä uutisarvoa, että pitkän uran tehneet edustajat luopuvat paikastaan terveyden tai muun henkilökohtaisen syyn nojalla. Zyskowiczin ohella tällä vaalikaudella on uutisoitu esimerkiksi Matti Vanhasen terveydentilasta. Juha Pylväs on kertonut jättävänsä eduskunnan lähipiirin kuuluvan henkilön vakavan sairastapauksen vuoksi.

Nykyministereistä ratkaisuaan pohtii Tytti Tuppurainen (sd.). Hanna Sarkkinen (vas.) ei puolestaan kommentoinut asiaa. Eduskunnan jättävä Jari Leppä on jo luopunut ministerin tehtävästä.

Lisäksi kahdella edustajalla on jatkohaluja, joiden toteutuminen ei ole varmaa.

Keskustan luopujien joukkoon saattaa liittyä lappilainen Mikko Kärnä, joka ei suostu asettumaan ehdolle samassa piirissä Paavo Väyrysen kanssa. Puolueeseen palannut konkariedustaja on esittänyt Ukrainan sodasta Venäjän näkökulmaa myötäileviä kommentteja.

–  Pidän ehdokkuuttani epätodennäköisenä missään muussakaan piirissä, mutta harkitsen vielä erilaisia pyyntöjä. Joka tapauksessa tähtään eurovaaleihin 2024, Kärnä kertoo.

Puolueelleen päänsärkyä aiheuttaa myös Wille Rydman (kok.). Rydman erosi kokoomuksen eduskuntaryhmästä kesällä, kun useat naiset syyttivät häntä sopimattomasta käytöksestä Helsingin Sanomien artikkelissa. STT:lle Rydman sanoo lähtökohtaisesti tavoittelevansa jatkokautta. Helsingin kokoomus ei ole ainakaan toistaiseksi nimennyt häntä ehdokkaaksi.

Aivan oma kysymyksensä kaikille edustajille on se, antavatko kansalaiset heille jatkomandaatin. Vaikka viime vuosikymmenen vaaleissa keskimäärin 165 edustajaa on asettunut uudelleen ehdolle, jatkokaudelle on päässyt keskimäärin 120 edustajaa. Vaali-iltana luopujat tietävät kohtalonsa, mutta kymmenille jaetaan pettymyksiä.

---

Juttu on julkaistu alun perin syyskuun 18. päivä ja sitä on korjattu 18.11. klo 18.09: Jutussa kerrottiin aiemmin, että vasemmistoliitolla on 15 kansanedustajaa. Oikeasti puolueella on 16 kansanedustajaa. Juttu on vanhentunut alkuperäisen julkaisuajankohdan jälkeen monin paikoin.