Korkeakouluilla vielä paljon tehtävää henkilöstön tasa-arvon edistämiseksi, kertoo selvitys

Suomalaisilla korkeakouluilla on vielä paljon tehtävää opetus- ja tutkimushenkilöstön tasa-arvon edistämiseksi. Tähän tulokseen päätyi tuore selvitys.

Selvityksessä nousi esiin täysin uutta tietoa etniseen taustaan perustuvan syrjinnän kokemuksista korkeakouluissa. Eräs keskeisimmistä löydöksistä oli se, että etniset vähemmistöt kokevat syrjintää lähes kaksi kertaa useammin kuin etniset suomalaiset. Samoin urakehitys on heikompaa kuin valtaväestöllä.

Nyt esiin tulleet haasteet liittyvät esimerkiksi naisten ja etnisten vähemmistöjen suhteellisesti alhaiseen määrään ylimmillä uraportailla yliopistoissa ja siihen, että rekrytointi ei ole läpinäkyvää.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tilaama Kotamo-hanke arvioi, miten sukupuolten tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja korkeakouluyhteisöjen monimuotoisuus toteutuvat suomalaisissa korkeakouluissa ja miten niitä voidaan edistää. Viime ja tänä vuonna tehdyn selvityksen loppuraportti julkaistiin maanantaina.

Rahoitus pääosin valtaväestön miehille?

Selvitys myös listaa suosituksia, joiden avulla korkeakoulut voivat edistää yhdenvertaisuutta.

Loppuraportti muun muassa suosittaa, että korkeakoulut selkeyttävät rekrytoinnin kriteereitä ja viestivät valintaperusteista nykyistä avoimemmin. Samoin tutkimusta rahoittavien tahojen tulisi dokumentoida ja julkaista tiedot rahoituksen jakautumisesta sukupuolittain ja kansalaisuuteen perustuen.

Kotamo-hankkeen mukaan Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin olisi syytä ottaa tasa-arvotoimien arviointi nykyistä tiiviimmin osaksi korkeakoulujen auditointeja.

Korkeakoulujen tulisi niin ikään selvittää, miten henkilöstön kokemaan tasa-arvoon liittyvä tieto voidaan tuoda osaksi johdon tulospalkkausta.

Lisäksi korkeakoulukentän työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen tulisi käynnistää korkeakoulujen yhteishankkeet, joissa nämä oppilaitokset laativat toimintatapojen suositukset yhdenvertaiselle rekrytoinnille ja palkkakartoitukselle.