Korona vauhditti etälääkäripalveluiden kehitystä, palveluiden tarjonnassa suuria alueellisia eroja

Koronapandemia vauhditti etälääkäripalveluiden kehitystä. Etäpalveluiden tarjonta ja kysyntä kasvoivat koronan aikana niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla, kerrotaan kansaneläkelaitos Kelan tiedotteessa.

Etäasiointi voi tapahtua esimerkiksi puhelimitse, chatissa tai videoyhteydellä.

Etäpalveluiden tarjonnassa on suuria alueellisia eroja

Kela-korvattujen yksityislääkäreiden etäpalveluiden osuudessa on suurta alueellista vaihtelua.

Vuonna 2021 yksityisillä yleislääkäreillä etäpalveluiden keskiarvo oli 32 prosenttia. Suurimmat osuudet löytyivät Keski-Suomesta ja Varsinais-Suomesta, joissa ne olivat noin 40 prosenttia. Pienin osuus, alle kymmenen prosenttia, oli taas Ahvenanmaalla.

Avosairaanhoidon lääkärille oli eniten etäasiointia Kainuussa, jossa osuus oli noin 56 prosenttia, kun koko maan keskiarvo oli 24 prosenttia. Vähiten etäasiointeja oli Pohjois-Pohjanmaalla, jossa osuus oli seitsemän prosenttia ja Etelä-Karjalassa, jossa osuus oli 11 prosenttia.

–  Alueiden väliset erot johtuvat luultavasti pitkälti eroista palvelutarjonnassa ja työvoiman saatavuudessa, sanoo Kelan erikoistutkija Timo Hujanen tiedotteessa.

Lisäksi etäpalveluiden käytössä näkyy myös jonkin verran pitkien välimatkojen vaikutus.

Vuonna 2022 etäasioinnin osuus on edelleen kasvanut useilla alueilla, käy ilmi Kelan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritietojen tilastollisesta vertailusta.

Etäpalvelut voisivat auttaa ratkaisemaan hoitoon pääsyn ongelmia

Laajempi etäpalveluiden hyödyntäminen voisi nopeuttaa hoitoon pääsyä ja tuoda säästöjä niin asiakkaalle, työnantajalle kuin yhteiskunnallekin, Hujanen arvioi.

Etäasioinnin lisääminen olisi Hujasen mukaan mahdollista sekä lääkäripalveluissa että muissa terveyspalveluissa. Etävastaanotto voisi olla potilaalle perinteistä vastaanottokäyntiä vaivattomampi.

Etäasiointia kohtaan on kuitenkin myös kritiikkiä, jonka mukaan kontrollikäynteihin etänä asiointi sopii vasta silloin, kun potilaan ja lääkärin välille on rakentunut luottamus.

Vuosina 2019–2021 avosairaanhoidossa kasvoivat eniten 25–45- ja 15–24-vuotiaiden naisten etäyhteydenotot lääkärille. Kun mukaan otetaan opiskelu- ja työterveyshuolto, kasvu oli voimakkainta nuorimmilla aikuisilla.

Etäpalveluiden käytön kasvu oli nuorilla miehillä suhteellisesti naisia suurempaa.

–  Tämä voisi viitata siihen, että etäpalvelut voivat auttaa saamaan miehiä hyödyntämään terveyspalveluita paremmin, Hujanen sanoo.

Naisilla etäpalveluiden käytön kasvu on kuitenkin lukumäärällisesti suurempaa, ja he käyttävät muitakin palveluita miehiä enemmän.