play

Koronavuonna koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa oli liian vähän henkilöstöä tarpeeseen nähden – taustalla henkilöstösiirrot epidemian vaatimiin tehtäviin

Kuilua asiakkaiden tarpeiden ja tarjotun palvelun välillä kasvattivat laajat henkilöstösiirrot lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä palveluista koronaepidemian edellyttämiin tehtäviin kuten testaukseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen.  LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Kuilua asiakkaiden tarpeiden ja tarjotun palvelun välillä kasvattivat laajat henkilöstösiirrot lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevistä palveluista koronaepidemian edellyttämiin tehtäviin kuten testaukseen, jäljittämiseen ja rokottamiseen. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

STT-Lehtikuva

Lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevien palvelujen henkilöstömitoitus ei koronavuonna 2020 riittänyt vastaamaan tarpeisiin kaikissa palveluissa ja kaikkialla maassa, kerrotaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selvityksessä.

Tilanne oli erilainen eri palveluissa. Äitiys- ja lastenneuvoloissa tarpeeseen suhteutettu henkilömitoitus oli selvityksen mukaan selkeästi parempi kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.

THL:n kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen korostaa STT:lle, että selvityksessä kysyttiin nimenomaan terveyskeskusten edustajien käsityksiä tarpeenmukaisesta henkilöstömitoituksesta.

–  (Selvityksen tulokset) eivät tulleet meille yllätyksenä, koska tiedossa oli, että koronan vaatimiin jäljitys- tai rokotustehtäviin on siirretty hyvin paljon henkilöstöä, erityisesti koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tämä on Jahnukaisen mukaan yksi keskeisimpiä syitä, joka heijastuu neuvoloita heikompana tuloksena.

–  Aikaisempien selvitysten perusteella on tietoja, että esimerkiksi lakisääteisiä terveystarkastuksia koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on jäänyt tekemättä osittain henkilöstöpulasta johtuen.

Terveystarkastuksia on hänen mukaansa todennäköisesti jäänyt tekemättä myös siksi, että etäkoulun aikaan oppilaiden ja opiskelijoiden saapuminen koululle terveydenhuollon palveluihin on ollut heikompaa.

Jahnukainen uskoo, että koronavuonna patoutunut tuen tarve lähtee purkautumaan lähiopetukseen siirtymisen jälkeen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon henkilöstölle aikaisemmin tekemiemme kyselyjen perusteella opiskelijoiden parissa on mielenterveysoireilua, ahdistuneisuutta ja arjen hallinnan pulmia.

Äitiysneuvolat lähimpänä suosituksia

Neuvolapuoli selvisi THL:n kyselyssä paremmin, koska varsinkin äitiysneuvoloissa henkilöstöresurssit ovat ylipäätään lähimpänä suosituksia, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Tuovi Hakulinen STT:lle.

–  Eli lähtötilanne on äitiys- ja lastenneuvoloissa ollut parempi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Varsinkaan äitiysneuvoloista ei henkilöstöä siirretty koronatehtäviin samassa määrin kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta.

–  Raskauden kesto on keskimäärin 40 viikkoa, ja sinä aikana seuranta on tiheää. Ja esimerkiksi lapsen ensimmäinen ikävuosi tarvitsee intensiivistä seurantaa.

Aikaikkuna äitiys- ja lastenneuvolassa on Hakulisen mukaan kapea eli terveystarkastus on joko tehtävä tai ei.

Tarpeeseen suhteutettu henkilöstömitoitus neuvoloissa on hänen mukaansa useimmilla hyvinvointialueilla kunnossa verrattuna koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon.

THL kehottaa ottamaan oppia

Epidemian vaatimat nopeat muutokset palveluissa ja ratkaisut henkilöstösiirroista on selvityksen mukaan tehty alueilla terveyskeskuskohtaisesti, mikä on johtanut alueellisiin eroihin äitiys- ja lastenneuvolan sekä varsinkin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelujen saannissa.

Puutteita ja toisaalta onnistumisia tarpeenmukaisessa henkilöstömitoituksessa oli niin maakunnallisilla terveyskeskuksilla kuin yksittäisten kuntien terveyskeskuksilla. Näin ollen organisaation koko ei selvityksen mukaan ole selkeä korona-ajan ehkäisevien palvelujen tasoa määrittelevä tekijä.

THL:n selvityksessä huomautetaan, että koronaepidemian vaikutukset palvelujen järjestämiseen olisi hyvä ottaa huomioon laadittaessa varautumissuunnitelmaa tulevien epidemioiden varalle.

Kyselyyn vastasi 118 terveyskeskusta. Vastausprosentti oli 88.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi