play

Hävikkifoorumi haluaa puolittaa kotitalouksien ruokahävikin – nyt kotitalouksien ruokahävikki on noin 25 kiloa vuodessa

Kotitalouksissa heitetään hukkaan ruokaa keskimäärin noin 25 kiloa vuodessa. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

Kotitalouksissa heitetään hukkaan ruokaa keskimäärin noin 25 kiloa vuodessa. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto

STT-Lehtikuva

Kotitalouksissa heitetään hukkaan ruokaa keskimäärin noin 25 kiloa vuodessa. Suomalaisia patistetaan nyt tositoimiin ruokahävikin pienentämiseksi. Hävikkifoorumin tavoitteena on puolittaa kotitalouksien ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.

–  Tavoite ei ole mitenkään helppo saavuttaa. Me kuluttajat olemme tietysti vaikuttamisen kohteena erityisen hankalia. Me emme ole yksittäinen massa, johon vaikuttaa, sanoo Hävikkifoorumin hankekoordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.

Nykyisillä keinoilla kotitalouksien ruokahävikkiä ei hänen mukaansa saadakaan kovin helposti puolitettua. Hävikkifoorumi-hankkeessa pyritäänkin löytämään erilaisia tapoja, miten tavoite voitaisiin tehokkaammin saavuttaa.

–  Toki kuluttajat itsessään omassa kodissaan pystyvät tekemään asioita, mutta jotta hävikki saataisiin vähenemään, myös muiden toimijoiden tarvitsee tulla siinä vastaan, Vainioranta sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Esimerkiksi kaupalla ja teollisuudella voisi hänen mukaansa olla roolia hävikin vähentämisessä.

Sinkkutalouksia auttaisivat pienemmät pakkauskoot

Hankkeen parissa on Vainiorannan mukaan palloteltu muun muassa ajatusta, voitaisiinko esimerkiksi päivittäistavarakaupalle antaa suositus viestiä kuluttajille ruokahävikin vähentämiseksi.

–  Energiayhtiöillähän on velvoite viestiä kuluttajille energian säästämiseksi, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Kyllähän kauppa tekee jo paljon ruokahävikkiviestintää, ja kauppa on myös vahvasti mukana Hävikkifoorumi-hankkeessa. Meillä on mukana Päivittäistavarakauppa-yhdistys, Kesko, Lidl ja S-ryhmä. Ne ovat aktiivisia nytkin, mutta jos olisi ikään kuin velvoite, se toisi eri lailla painetta siihen (viestintään) päin, Vainioranta sanoo.

Liian suuret pakkauskoot voivat aiheuttaa ruokahävikkiä etenkin sinkkutalouksissa. Yhtenä ratkaisuna olisikin tuoda kuluttajien saataville myös pienempiä pakkauskokoja.

Sinkkutalouksia on yli miljoona, ja niiden määrä kasvaa koko ajan. Ne ovatkin Vainiorannan mukaan varteenotettava kohderyhmä.

Kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 139 000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vuosittain suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa hukkaan noin 500 miljoonan euron edestä.

Lisäksi ruokahävikillä on myös muita vaikutuksia. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan kotitalouksien ruokahävikki vastaa noin 139  000 henkilöauton vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä.

Luke on tutkinut ensimmäisen kerran kotitalouksien ruokahävikkiä ja sen hiilijalanjälkeä. Tutkimusta on tehty eri vuosina pääkaupunkiseudulla, Tampereen seudulla ja Turun seudulla.

Kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy keskimäärin siis noin 25 kiloa ja elintarvikejätettä yhteensä 50–60 kiloa henkeä kohden vuodessa. Noin kolmannes koko ruokajärjestelmän hävikistä tulee kotitalouksista.

Elintarvikejäte viittaa sekä syömäkelvottomaan että (ainakin alun perin) syömäkelpoiseen ruokaan, jota ei hyödynnetä esimerkiksi ihmisravintona tai rehuna.

Ilmastovaikutuksista lihan osuus oli jopa lähes puolet

Tutkimuksen keskeinen tulos oli lihavalmisteiden merkittävä osuus ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Luken mukaan kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita oli tyypillisesti noin 10 prosenttia, mutta kokonaishävikin ilmastovaikutuksista lihan osuus oli reilu kolmannes tai lähes puolet.

Luken tutkimuksen kohteena olivat sekajäte ja erilliskerätyn biojätteen sisältämä elintarvikejäte ja ruokahävikki. Tutkimusalueilta saadut tulokset suhteutettiin kaupunkialueiden asukas- ja talotyyppeihin ja skaalattiin koskemaan koko Suomea. Tutkimusmenetelmänä oli elinkaariarviointi. Tässä tutkimuksessa se tarkoitti hiilijalanjäljen arviointia hävikiksi joutuneista ruuista ja raaka-aineista.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi