Kotimaisen puun lisääntyvä käyttö voi romuttaa hallituksen ilmastolakiin kirjatut tavoitteet – kestävän hakkuumäärän rajoja kolkutellaan ensi vuonna

Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvioiden mukaan puuston kestävän hakkuumäärän rajoja kolkutellaan taas ensi vuonna hakkuiden lisääntyessä. Hetkellisesti tämä määrä voidaan ylittää, mutta pidempiaikainen määrän ylittäminen vaatisi hakkuiden pienentämistä tulevaisuudessa.

Kasvavat hakkuut aiheuttavat myös painetta ilmastolain tavoitteiden toteutumiselle. Ilmastolain mukaisesti Suomi pyrkii olemaan edelläkävijä ilmastoasioissa ja tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuonna 2035.

Ympäristöministeriön lokakuun lopulla julkistetussa ilmastoraportissa kerrotaan, että Tilastokeskuksen vuoden 2021 pikaennakkotietojen mukaan metsien hiilinielut eli metsiin sitoutuneen hiilidioksidin määrä on romahtanut. Ennakkotietojen mukaan metsien hiilinielujen taso oli pudonnut kolmannekseen verrattuna vuoteen 2020. Metsien hiilinielun koko on raportin mukaan noin seitsemän miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Tätä yksikköä käytetään mittaamaan hiilidioksidipäästöjen sitomista.

–  Tilanteeseen vaikuttaa korkea hakkuutaso, joka viime vuonna oli historian toiseksi korkein. Lisäksi metsien kasvu on laskenut reilut neljä miljoonaa kuutiometriä, ympäristöministeriön ilmastoyksikön neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski sanoo.

Kalliokoski sanoo, että hiilinielujen suhteen luvut voivat kehittyä vielä suuntaan tai toiseen joitain miljoonia tonneja, kunhan lopulliset luvut julkaistaan joulukuussa.

–  Totuus on näitä lukuja katsellessa, etteivät ne muutu niin paljoa, että iso kuva muuttuisi. Meillä on edelleen merkittävä nieluvaje tavoitteisiin pääsemiseksi.

EU:n hiilineutraaliustavoite on vuoteen 2050 mennessä. Suomi pyrkii saavuttamaan tämän 15 vuotta etuajassa.

Lisätoimia tarvitaan

Ilmastolain tavoitteita tarkasteltaessa tilanne vaikuttaa hankalalta, ja nykyiset toimet eivät ole riittäviä.

–  Hakkuutasoista ja maaperän päästöjen perusteella näyttäisi siltä, että maankäytön osalta tarvittaisiin lisätoimia päästötavoitteisiin pääsemiseksi, ympäristöministeriön ilmastoyksikön päällikkö Outi Honkatukia sanoo.

–  En olisi huolissaan EU:n velvoitteesta, mutta vuoden 2035 tavoitteet voi olla hyvinkin hankala toteuttaa, jos nykyinen kehityskulku ei muutu.

Hiilineutraaliustavoitteilla pyritään vastaamaan ilmastokriisin paineisiin. Jos ilmastotoimia ei tehtäisi, johtaisi se mahdollisesti entistä suurempiin maailmanlaajuisiin kriiseihin. Esimerkiksi YK on arvioinut ilmastopakolaisuuden lisääntyvän ilmastonmuutoksen seurauksena syntyvän aavikoitumisen myötä.

"Kilpailu raakapuusta on Itämerellä kovaa"

Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainassa on myös oma vaikutuksensa. Pakotteiden myötä keväällä loppui Venäjän puun tuonti, jota korvataan pääosin kotimaisella puulla. Venäjän merkitys kotimaiselle metsäteollisuudelle on ollut suuri: noin 10 prosenttia metsäteollisuuden puunkäytöstä on ollut venäläistä tuontipuuta.

Tämän vuoden tilastoissa ei kuitenkaan tulla Luken mukaan näkemään suurta muutosta verrattuna edellisvuoteen, vaikka tuontia korvaavaa puuta käytetäänkin kotimaasta.

–  Tämän vuoden puunkäyttöön vaikuttaa UPM:n alkuvuoden lakko. Tänä vuonna teollisuus on käyttänyt myös omia puuvarastojaan, mikä näkyy pienempänä hakkuumääränä.

Viitanen arvioi, että hakkuiden määrä kuitenkin kasvaa ensi vuonna. Metsäteollisuuden tuotteiden kauppaan vaikuttaa markkinoiden kysyntä, joka heijastuu kotimaan hakkuumääriin.

Ravinteita metsään

Ratkaisut hiilinielujen kasvattamiseksi eivät ole yksinkertaisia ja vaativat aikaa. Hiilinielujen kasvattaminen on pitkä prosessi, ja päästöjen vähentämiseksi tarvitaan myös teknologisia ratkaisuja.

–  Teknologiat ovat tulleet yleensä aina avuksi, kun ihmiskunta on kohdannut isomman ongelman, ympäristöministeriön Honkatukia sanoo.

Hakkuita täytyisi rajoittaa, mutta teollisuuden tarpeisiin täytyisi myös pystyä vastaamaan. Metsien hiilinielujen kasvattamisen keinoja voisi olla puumarkkinoiden ohjaus esimerkiksi myöntämällä metsänomistajille hiilensidontakorvausta tai lannoitteiden lisäämisellä kasvaviin metsiin, sanoo Suomen ympäristökeskuksen luonnonvarojen kestävän käytön ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio.

–  Ravinteiden lisäämisessä voi aiheutua haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja vesistöjen rehevöitymistä, Soimakallio sanoo.

Metsäjätti UPM myös suosittelee metsien lannoitusta ja tekee sitä omille metsilleen. UPM ilmoittaa sivuillaan, että metsien lannoitus lisää metsien hiilensidontakykyä kymmenentuhatta kiloa hehtaaria kohden.

Maa- ja metsätalousministeriössä myös päivitetään kansallista metsästrategiaa tälle vuodelle. Strategian erityisenä huomion kohteena on puuston kasvun lisääminen, jossa huomioidaan niin ihmisten, teollisuuden kuin luonnon tarpeet, ministeriöstä kommentoidaan STT:lle.