play

Presidentti Niinistö Kultarannassa: Kovin paljon Suomi ei yksinään voi enää auttaa Turkin terrorismihuolissa

Paneelissa Kultarannassa opetusministeri Li Andersson (vas.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) ja professori Tuomas Forsberg. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Paneelissa Kultarannassa opetusministeri Li Andersson (vas.), ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.), Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) ja professori Tuomas Forsberg. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistön mukaan Suomi ottaa Turkin huolet vakavasti ja pitää niitä aitoina.

–  Kovin paljon Suomi ei yksinään tässä voi olla enää auttamassa, hän kuitenkin lisäsi.

Hän kommentoi Turkin esiin nostamia terrorismihuolia Kultaranta-keskustelujen päätössanoissaan Naantalissa.

Niinistö kertasi, että Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin pääsanoma keskusteluissa oli, että Turkin huolet on otettava vakavasti ja että ne ovat aitoja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Näin varmasti onkin ja näin varmasti teemmekin, mutta samaan aikaan kannattaa muistaa, että me kuitenkin käsitykseni mukaan edustamme suunnilleen sitä keskiarvoa, jota EU-maat suhteessa Turkkiin ja Turkkiin kohdistuvan terrorismin torjumisessa noudattavat, hän sanoi.

Hän nosti esiin, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei millään tavalla lisää Pohjolassa jännitettä.

–  Päinvastoin. Se antaa mahdollisuuden jopa vakiinnuttaa ja vakauttaa tilannetta entisestään.

Puistoremontti sotkee ensi vuoden suunnitelmia

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Sunnuntaina alkanut ulko- ja turvallisuuspoliittinen keskustelutapahtuma, Kultaranta-keskustelut, jatkui maanantaille. Stoltenbergin lisäksi päävieraana oli Norjan pääministeri Jonas Gahr Störe. Keskustelujen teemana oli Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola.

Niinistö sanoi, että tapahtumaa ei voida ensi vuonna järjestää Kultarannassa alkavan puistoremontin vuoksi eikä teltan paikkoja ole vapaana.

–  Ikäväkseni joudun ilmoittamaan, että tämä on viimeinen Kultaranta-keskustelu näissä tiloissa – ainakin niin, että minä olen paikalla. Se voi tietysti olla hyväkin sanoma, hän lisäsi.

Tarkoituksena on Niinistön mukaan kuitenkin saada järjestettyä ensi vuonna kymmenes Kultaranta-kokous muilla järjestelyillä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Puolustusvoimain komentaja: Ukrainassa voi olla edessä pitkä kulutussota

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen sanoi Kultarannassa, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet hyvin pienelle alueelle.

–  Venäjä on saanut hidasta edistystä erittäin massiivisella tulenkäytöllä, mutta merkkejä siitä, että Ukrainan puolustus olisi murtumassa, ei ole näkyvissä, hän sanoi Kultarannan keskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta.

Paneeliin osallistuivat Kivisen lisäksi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho (ps.), puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok.) sekä vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Kivisen mukaan sotilaallista voittoa ei ole lähiaikoina nähtävissä kummallekaan osapuolelle, kuten ei myöskään neuvotteluhalukkuutta. Sota siis jatkunee kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku.

–  Jossain vaiheessa se päättyy. Silloin se, missä ollaan, varmaan määrittää jatkon. Palataanko esimerkiksi vuodesta 2014 lähtien käynnissä olevaan matalan intensiteetin sotaan?

"Venäjän tavoite voi olla jättää Ukraina pysyvään kriisitilaan"

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Halla-aho sanoi, että Venäjälle voi kelvata suunnitelmaksi Ukrainan pitäminen jatkuvassa kriisitilassa.

–  Venäjä voi luottaa siihen, ihan perustellusti historian valossa, että muu maailma kyllästyy tilanteeseen. Länsimaissa syntyy painetta ryhtyä normalisoimaan suhteita Venäjän kanssa. Tämäkin voi olla Venäjän tavoite.

–  Venäjällä on ymmärtääkseni varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, toisin kuin Ukrainalla, hän lisäsi.

Halla-ahon mukaan sillä on vaikutusta, jos Venäjä voittaa sodan. Siksi Ukrainaa on tuettava.

–  Meidän tulee olla luomatta kannusteita Venäjälle ryhtyä tällaisiin operaatioihin tulevaisuudessa, hän sanoi.

–  Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan, hän lisäsi myöhemmin keskustelussa.

Puolustusvaliokuntaa johtava Orpo sanoi, että Ukrainan on voitettava sota ja lännen on sitä tuettava.

Tutkija Forsberg arvioi, että pitkittynyt konflikti on uusi normaali. Luvassa voi kuitenkin olla kylmän sodan aikainen asetelma, jossa sota ei välttämättä ole nopeasti ohi.

"Laajenemisen riski pieni"

Kivisen mukaan Venäjän ei olisi nyt järkevää avata toista sotilaallista linjaa, koska se on kiinni Ukrainassa. Laajemman eskalaation riski on silti olemassa.

–  Länsi tämän tiedostaa ja pitää omat toimensa siinä rajoissa, että ainakaan länsi ei ole syy laajenemiseen, hän sanoi.

Laajenemisen todennäköisyys tässä tilanteessa on pieni, vaikka mitään ei voida varmasti ennustaa, Kivinen arvioi.

"Ikävä, että tämä venyy, mutta en ole huolissani turvallisuustilanteesta"

Maanantaina käydyissä keskusteluissa kommentoitiin myös Turkin vastustusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle.

Halla-ahon mukaan Turkin vaatimukset ovat niin epämääräisiä ja epärealistisia, että Turkinkin on tajuttava, että se ei voi niitä savuttaa.

–  Pistää vahvasti epäilemään, että kyse on Suomen osalta teatterista, ei niinkään todellisista vaatimuksista. Tilanteen kehittyminen riippuu siitä, mitkä ovat Turkin todelliset tavoitteet Suomen ja Naton osalta.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan kyse on sisäpolitiikasta, joka nyt sotkeutuu Naton politiikkaan. Hänen mukaansa Turkin vaatimukset ovat siksi ennen kaikkea Naton sisäinen asia ratkaista.

–  Kuten ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on todennut, ei voi olla niin, että (Natoon liittymisen) ehdot ja kriteerit vaihtuvat tilanteesta ja maasta toiseen, hän sanoi.

Petteri Orpo taas totesi luottavansa, että Suomen valtionjohto tekee kaikkensa ongelman ratkaisuksi.

–  Tämä on todella paljon muiden Nato-maiden käsissä. He totesivat, että ongelmaa Suomen liittymiselle ei ole. Siksi se on heidän ratkaistava, hän sanoi.

Orpo sanoi kuitenkin, ettei ole huolissaan niin sanotusta harmaasta ajasta Suomen Nato-hakemuksen jättämisen ja varsinaisen liittymisen välisellä ajanjaksolla.

–  Meillä on huolella tehty valmisteluprosessi, meillä on turvallisuuslupauksia eri mailta. Olen siksi luottavaisin mielin.

–  Ikävää, että tämä venyy, mutta turvallisuustilanteesta en ole huolissani.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi