Vuosittain 30 miljoonan euron lisärahoitus ja freelancerien oikeudet kuntoon, työryhmä ehdottaa – kulttuurialan kampeaminen ylös koronasuosta jäänee pitkälti seuraavan hallituksen harteille

Kulttuurialan jälleenrakennuksen haasteita ratkomaan asetettu työryhmä ehdottaa, että kulttuurialan rahoitusta nostetaan vuosittain 30 miljoonalla eurolla vuosien 2024–2027 aikana.

Alan rahoitus halutaan nostaa yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä. Raportin mukaan kulttuurin osuus talousarvion menoista on jo pitkään ollut 0,8 prosenttia.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa tänään tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkoselle (kesk.).

–  Näkisin, että alan rahoituksen nostaminen on hallitusohjelmatasoinen asia. Tavoitteen realistisuuteen vaikuttaa esimerkiksi se, minkälainen kilpailu oletettavasti niukkenevista määrärahoista on tulevina vuosina, Honkonen sanoi raportin luovutustilaisuudessa.

Suurimmat uudistukset jäävät ensi kauteen

Akuuttia apua taide- ja kulttuurialalle ei toistaiseksi ole luvassa. Seuraavan hallituksen heiniksi jää muun muassa freelancerien aseman parantaminen.

Työryhmän koostamassa raportissa ehdotetaan, että freelancerien asemaa parannetaan esimerkiksi sivu- ja päätoimisen yrittäjyyden käsitteitä selkeyttämällä sekä vahvistamalla freelancertyön tunnistamista työvoimahallinnon ohjeistuksissa, tulkinnoissa sekä ratkaisukäytännöissä.

–  Freelancer-uudistus on iso sosiaaliturvakysymys, eikä sen edistäminen aikataulujen puitteissa enää ole mahdollista tällä hallituskaudella, Honkonen sanoi.

Suomen elokuvasäätiön hallituksen puheenjohtaja Anne Brunila perusteli ehdotuksia freelancerien aseman parantamiseksi muun muassa sillä, että freelancerien määrä on lisääntynyt ja etenkin kulttuurialalla heidän toimeentulonsa tulee useista eri lähteistä.

–  Yhteiskunnan rakenteet eivät tunnista epätyypillisiä työsuhteita ja kulttuurialan freelancerit jäävät usein sosiaaliturvan ulkopuolelle. Esimerkiksi työvoimahallinnossa ei tunnisteta näiden ihmisten työnkuvia.

Seuraavalle hallituskaudelle työryhmä ehdottaa myös kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevän ministeriryhmän perustamista sekä sitä, että hallitus antaa eduskunnalle kulttuuripoliittisen selonteon, jossa huomioidaan laajasti luovia aloja koskevat asiat. Osana selonteon valmistelua tulisi työryhmän mukaan käsitellä koronapandemiasta saadut kokemukset ja ennakoida erilaisia yllättäviä tilanteita ja riskejä, kuten uusia pandemioita sekä ilmastonmuutosta.

Verovähennysoikeus myös taiteen tukemiselle

Muita työryhmän ehdotuksia ovat muun muassa yksityishenkilöitä koskevan yksityisten lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen tieteestä taiteeseen, taiteilija-apurahan euromäärän nostaminen sekä sisällöntekijöiden asemaan ja luoviin aloihin vaikuttavien EU-direktiivien toteuttaminen.

Taiteilija-apurahojen määrää ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 545:stä 600:aan ja vuosittain myönnettävien taiteilijaeläkkeiden määrää nykyisestä 51:stä täydestä eläkkeestä 100:aan.

Tasavertaiset mahdollisuudet nauttia kulttuurista tulisi työryhmän mukaan varmistaa esimerkiksi pitämällä huolta kirjastojen kattavasta palveluverkosta sekä monipuolisista kokoelmista ja niiden saavutettavuudesta.

Silloinen tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen (kesk.) asetti elokuussa 2021 työryhmän ratkaisemaan kulttuurialan jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden haasteita. Tulevaisuustyöryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksia taide- ja kulttuurialan elpymiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa.

Työryhmä perustettiin, koska kulttuurialaa koettelivat koronapandemia sekä veikkausvoittovarojen väheneminen.

Työryhmän ehdotukset on kirjattu Kulttuurin aika on nyt ja aina -raporttiin.