play

Kehyskunnat kahmivat edelleen muuttajia – myös Tampere-ilmiö on yhä vahvasti voimissaan

Koronapandemian aikana käynnistynyt muuttoaalto kaupungeista kehyskuntiin jatkui vahvasti myös alkuvuonna. Kuva Nelostieltä Järvenpäässä. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Koronapandemian aikana käynnistynyt muuttoaalto kaupungeista kehyskuntiin jatkui vahvasti myös alkuvuonna. Kuva Nelostieltä Järvenpäässä. LEHTIKUVA / Markku Ulander

STT-Lehtikuva

Koronapandemian aikana käynnistynyt muuttoaalto kaupungeista kehyskuntiin jatkui vahvasti myös alkuvuonna.

Esimerkiksi Järvenpäässä nettomuutto, eli tulomuuton ja lähtömuuton erotus, oli alkuvuodesta 203, Tuusulassa 126 ja Ylöjärvellä 145, kertovat Tilastokeskuksen tilastot.

Lukemat vastaavat korona-ajan trendejä, sanoo STT:lle muuttoliiketutkija Timo Aro.

–  Muuttovirtojen valossa korona-ajasta ovat selkeästi hyötyneet eniten suurten kaupunkien kehyskunnat. Ne ovat saaneet muuttovirtapiikin nuorista aikuisista, lapsiperheistä ja keski- ja hyvätuloisista henkilöistä, hän sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Pääkaupunkiseudulla ilmiö näkyy Aron mukaan niin, että Helsingistä muutetaan Espooseen tai Vantaalle, Espoosta tai Vantaalta muutetaan kulmakuntiin, ja niistä muutetaan taas muualle Uudellemaalle. Tampereelta taas on muutettu Helsingin lisäksi Valkeakoskelle, Kangasalalle ja Ylöjärvelle, Turusta muun muassa Kaarinaan.

–  Siinä on sellainen vyöhykemäinen kehitys.

Toinen samaan asiaan kytkeytyvä korona-ajan ilmiö onkin ollut pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien muuttotappio. Vaikka tulomuuttojen määrä niihin on säilynyt pääosin ennallaan, lähtömuuttojen määrä on kasvanut erityisesti 25–44-vuotiaiden ikäryhmässä.

Esimerkiksi Helsingin nettomuutto jäi 745 ihmistä miinukselle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Vaikka pääkaupunkiseutu on kärsinyt muuttotappioita, se on samanaikaisesti saanut ennätyksellisen suuria muuttovirtoja ulkomailta korona-aikana. Tämä selittynee sillä, että korona-aikana maastamuutto on tyrehtynyt, mutta samalla Suomen kansalaisten paluumuutto kasvanut, Aro sanoo.

"Tampere on säilyttänyt maineensa hymytyttönä tai -poikana"

Kolmas selkeä korona-ajan ilmiö on ollut niin sanottu Tampere-ilmiö, joka jatkuu edelleen. Kaupunki sai vuoden alussa muuttovoittoa, ja Tampere on myös eniten muuttovoittoa koko korona-aikana saanut kunta. Seuraavaksi eniten muuttovoittoa ovat saaneet Kuopio ja Oulu.

Kyse on maakuntakeskusten kasvavasta vetovoimasta, jossa Tampere on eräänlainen kliimaksi, Aro sanoo. Kaupungille on kasvanut vuosien saatossa vetovoimainen imago, joka näkyy myös ihmisille tehdyissä kyselyissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Tampere on noussut aidosti pääkaupunkiseudulle varteenotettavaksi vaihtoehdoksi, joka vetää muuttovirtoja koko maasta.

Yksi syy tähän on se, Tampere on helposti saavutettavissa koko maasta liikenneyhteyksiensä ja sijaintinsa vuoksi. Lisäksi kaupungissa on vahvoja ja isoja korkeakouluja.

–  Tampere on pystynyt säilyttämään maineensa hymytyttönä tai -poikana. Ihmiset kokevat, että sinne on helppo tulla, jäädä ja kotiutua.

Mökkikunnat vetävät elämäntapamuuttajia

Neljänneksi korona-ajan muutosilmiöksi Aro nimeää ihmisten muuton suuriin mökkikuntiin, joissa on paljon vapaa-ajan asuntoja. Useat maaseutumaiset kunnat ovat hyötyneet muutoksesta ja pystyneet jopa kääntämään muuttotappiot muuttovoitoiksi.

Perinteiset mökkikunnat ovat houkutelleet esimerkiksi elämäntapamuuttajia. Mökki- ja vapaa-ajan paikkakunnissa on hyvät palvelut ja mahdollisuus etätöihin hyvän infrastruktuurin vuoksi.

Ilmiö ei kuitenkaan ole niin iso kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää.

–  Vaikka mediassa näkyy paljon tarinoita maalle siirtyneistä elämäntapamuuttajista, tilastojen valossa kunnan rajat ylittävistä muutoista yli puolet tapahtuu saman kaupunkiseudun sisällä, Aro sanoo.

Kehyskuntien vetovoima jatkunee korona-ajan jälkeenkin

Aron mukaan vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen alkanut kaikkein voimakkain kaupungistumisvaihe on nyt takanapäin.

–  Korona-aika oli eräänlainen rytmihäiriö kaupungistumiskehitykselle, hän sanoo.

Voiko ilmiö kuitenkin jäädä pysyväksi, kun korona-aika päättyy? Tätä ajatusta Aro toppuuttelee.

–  Koronakriisissä on puhuttu paljon kaupunkien kuihtumisesta ja maakuntien uudesta noususta. Se pitää osittain paikkansa, mutta numeroiden valossa suurin osa muutoista korona-aikana on tapahtunut kaupunkimaisissa kunnissa ja taajaan asutuissa kunnissa.

Hän uskookin, että nimenomaan kehyskuntien vetovoima jatkuu korona-ajan jälkeen. Suurten kaupunkien lähellä sijaitsevat kaupungit ovat hyötyneet eniten etätyömahdollisuuksista ja työn monipaikkaisuudesta. Kehyskunnilla on mahdollisuus tarjota kohtuuhintaista asumista, mutta samalla niiden yhteydet suurempiin kaupunkeihin ovat sujuvat.

–  Uskon, että kehyskunnat pysyvät houkuttelevina etenkin 25–44-vuotiaiden keskuudessa.

Uusi ilmiö onkin, että kaupungit kasvavat ja laajenevat. Tämä tarkoittaa, että yhden suurkaupungin sijasta koko kaupunkiseutu kasvaa.

–  Kasvu siis jakautuu aiempaa tasaisemmin keskuskaupunkeihin ja kehyskuntiin, hän sanoo.

Nuoret tuntevat yhä vetoa kaupunkeihin

Samalla nuorempi väestö tuntee yhä vetoa suurkaupunkeihin.

Timo Aro ja hänen työparinsa Niklas Aro arvioivat tuoretta muuttoliikettä käsittelevässä artikkelissaan, että pääkaupunkiseutu lienee jatkossa yhä enemmän muun muassa nuorten, opiskelijoiden ja kansainvälisten osaajien vetovoimainen keskus.

–  Kaupunkien vetovoima etenkin 15–24-vuotiailla on ollut todella kovaa myös koronakriisin aikana, vaikka yleinen mielikuva sanoisi toista, Aro sanoo.

–  Suurissa kaupungeissa on nuorille opiskelupaikkoja ja elämää, hän tiivistää.

Kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna eniten yli 35 vuoteen, kertoo Tilastokeskus

Kuolleiden määrä kasvoi viime vuonna 3,9 prosenttia edellisvuodesta. Kuolleita oli yhteensä 57  659, mikä on 2  171 enemmän kuin vuotta aiemmin, Tilastokeskus kertoo tänään julkaisemassaan tiedotteessa.

Kuolleiden määrän kasvu oli suurinta yli 35 vuoteen. Kuolleiden määrä ja yleinen kuolleisuusluku ovat olleet viime vuotta korkeammalla tasolla viimeksi 1940-luvulla.

Erityisesti yli 85-vuotiaiden kuolleisuuden lisääntyminen näkyi kuolleisuuden kasvuluvuissa, Tilastokeskuksen yliaktuaari Joni Rantakari kertoo.

–  Jos vertaa vuotta 2021 vuosien 2017–2020 keskimääräiseen kuukausittaiseen kuolleiden määrään, kuolleiden määrät ovat olleet normaalia suurempia toukokuusta lähtien koko loppuvuoden ajan, Rantakari sanoo tiedotteessa.

Viime vuoden lopulla kuolleisuus kasvoi voimakkaasti.

–  Marras-joulukuussa kuolleita oli jopa yli 15 prosenttia enemmän kuin vertailuajankohtana eli vuosina 2017–2020 keskimäärin.

Elinajanodote on edelleen hieman alle 82 vuotta

Kuolleisuutta ilmaiseva yleinen kuolleisuusluku oli viime vuonna 10,4, kun vuonna 2020 se oli tasan 10. Yleinen kuolleisuusluku on väkilukuun suhteutettu tunnusluku, joka kertoo kuolleiden määrän vuoden keskiväkiluvun tuhatta henkeä kohden.

Nuorissa ikäluokissa enemmistö kuolleista oli miehiä. Tilastokeskuksen väestötilastoissa ei eritellä kuolemien syitä. 82-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa ikäryhmissä naisia kuoli miehiä enemmän.

–  Suuret ikäluokat vanhenevat. Tämän vuoksi kuolleisuuden voisi olettaa kasvavan jatkossakin, Rantakari arvioi.

Vastasyntyneiden elinajanodotteessa ei ole suuria muutoksia. Se oli viime vuonna 81,8 vuotta, joka on sama kuin vuotta aiemmin.

Poikien elinajanodote nousi viime vuonna edellisvuodesta ja tyttöjen laski hieman. Poikien elinajanodote 79,2 vuotta on edelleen reilusti tyttöjen elinajanodotetta 84,5 vuotta alhaisempi.

Elinajanodote kertoo, kuinka monta vuotta vastasyntynyt eläisi keskimäärin, jos kuolleisuus pysyisi nykyisellä tasolla.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi