play

Liberia-sotarikosoikeudenkäynti venyy – Pirkanmaan käräjäoikeus matkaa jo toista kertaa Länsi-Afrikkaan todistajia kuulemaan

Pirkanmaan käräjäoikeus matkustaa jo toista kertaa Länsi-Afrikkaan todistajia kuulemaan. LEHTIKUVA / AFP

Pirkanmaan käräjäoikeus matkustaa jo toista kertaa Länsi-Afrikkaan todistajia kuulemaan. LEHTIKUVA / AFP

STT-Lehtikuva

Pirkanmaan käräjäoikeudessa alkuvuodesta alkanut sotarikosoikeudenkäynti pitkittyy. Uusien käänteiden takia käräjäoikeus matkustaa jo toista kertaa paikan päälle Länsi-Afrikkaan todistajia kuulemaan. Kuulemisten on määrä alkaa ensi viikolla.

Sierra Leonessa syntynyttä ja Suomessa yli kymmenen vuotta asunutta Gibril Massaquoita, 51, syytetään muun muassa murhista, törkeistä raiskauksista ja törkeästä sodankäyntirikoksesta Sierra Leonen naapurimaan Liberian sisällissodassa vuosina 1999–2003. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.

Uusi todistelu koskee pääosin sitä, missä Massaquoi oli kesällä 2003. Alun perin oikeudenkäynnissä lähdettiin siitä, että syytteiden tekoaika päättyi viimeistään maaliskuuhun 2003, jolloin entisiä aseveljiään vastaan kääntynyt Massaquoi siirtyi perheineen Sierra Leonen erityistuomioistuimen turvataloon pääkaupungissa Freetownissa.

–  Nyt prosessin kuluessa on syntynyt epäilys siitä, että oliko tämä johtopäätös sittenkään oikea. Useammat todistajat ovat kertoneet, että epäilty oli (Liberian pääkaupungissa Monroviassa) Watersiden alueella vielä kesällä 2003 eli juuri vähän ennen sodan päättymistä. Sen perusteella olemme pidentäneet tekoaikaa. Haluamme kuulla todistajia, jotta saisimme paremman käsityksen siitä, mihin he tämän tietonsa perustavat, valtionsyyttäjä Tom Laitinen kertoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Massaquoin asianajajan Kaarle Gummeruksen mukaan Massaquoi oli turvatalossa ympärivuorokautisessa vartioinnissa.

–  Nyt sitten (syyttäjä on esittänyt) todistelua siitä, että päämieheni olisi voinut karata sieltä, matkustaa Liberiaan, tappaa ihmisiä, osallistua taisteluihin ja sitten palata turvataloon niin, ettei erityistuomioistuimesta kukaan saa sitä tietää, Gummerus sanoo.

Gummerus: Vuodesta 2003 kuultu monenlaisia todistuksia

Kysymys siitä, milloin väitetyt rikokset ovat tapahtuneet, on ollut oikeudenkäynnissä koko ajan keskeinen ja ongelmallinen. Puolustus on arvostellut sitä, ettei syyttäjä ole pystynyt täsmällisesti sanomaan epäiltyjen rikosten tekoaikoja.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Näyttö jutussa perustuu paljolti todistajien kertomaan, mutta heidän kuulemisensa 20 vuotta väitettyjen tapahtumien jälkeen on ollut monin tavoin haastavaa. Gummeruksen mukaan vuoden 2003 tapahtumista on kuultu monenlaisia todistuksia tutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana.

Esitutkinnassa ensimmäiset todistajat kertoivat, että Massaquoi olisi ollut Monroviassa tekemässä rikoksia kesällä 2003, Gummerus kertoo.

–  Sitten kun todistajamme kertoivat, että Massaquoi oli vuonna 2003 turvatalossa, poliisi hankki parikymmentä uutta todistajaa, jotka kertoivat, että (samat) tapahtumat olisivatkin vuosilta 2001–2002. He kertoivat todennäköisesti kyllä samoista tapahtumista, mutta heidän kertomuksissaan ajankohta muuttui aikaisemmaksi, jotta se olisi mahdollinen.

Kun oikeudenkäyntiin päästiin, Gummeruksen mukaan käytännössä kaikki todistajat – uudet ja vanhat – kertoivat vuosista 2001 ja 2002.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Eli ajankohta muuttui niidenkin osalta, jotka olivat aiemmin puhuneet vuodesta 2003, hän sanoo.

Kesällä tapahtui jälleen uusi käänne.

–  Kesällä saimme ilmoituksen, että on taas noin 20 uutta todistajaa, jotka sijoittavat tapahtumat jälleen vuoteen 2003. Nyt todistelun kohteena on voimakkaasti se, että päämieheni olisikin karkaillut sieltä turvatalosta.

Syyttäjä: Jokaista todistajaa arvioitava erikseen

Syyttäjä Laitisen mukaan syyttäjät ja Massaquoin puolustus ovat erimielisiä siitä, missä määrin todistajien kertomukset ovat muuttuneet – tai ovatko ne ylipäänsä muuttuneet.

–  Nämä ovat osittain puolustuksen omia johtopäätöksiä ja teorioita, joihin heillä on oikeus, mutta olemme asiasta eri mieltä. Ei voi yleistää, niin kuin puolustus vaikuttaisi tekevän, vaan on todistajakohtaisesti arvioitava, mikä voi olla taustalla siinä, jos todistaja on eri tilanteissa kertonut asioista eri tavalla – jos siis on kertonut.

Laitinen sanoo, että näkemys siitä, onko kertomus muuttunut, voi riippua tarkastelijan lähtökohdista.

–  Jotkut muutokset ovat toki riidattomia. Mutta sitten on sellaisia tilanteita, joissa puolustus katsoo kertomuksen muuttuneen, vaikka meidän mielestämme niin ei ole ja kyse on vivahteista tai siitä, mitä asiaa kulloinkin painotetaan. Tämä on hyvin monitahoista eikä sitä voi arvioida mustavalkoisesti, hän kertoo.

Todisti entisiä aseveljiään vastaan ja pääsi Suomeen

Naapurimaissa Sierra Leonessa ja Liberiassa käytiin veriset sisällissodat 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Massaquoi oli korkeassa ja vaikutusvaltaisessa asemassa sierraleonelaisessa Revolutionary United Front (RUF) -kapinallisryhmässä, joka taisteli kotimaansa lisäksi Liberiassa presidentti Charles Taylorin tukena.

Vuosien varrella Massaquoin välit RUF:n johtoon kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2002 Sierra Leonen sisällissodan päätyttyä hän lupautui todistamaan RUF:ää vastaan sodan julmuuksia selvitelleessä erityistuomioistuimessa. Sen myötä hän pääsi todistajansuojeluun ja myöhemmin muuttamaan Suomeen Suomen ja erityistuomioistuimen välisen valtiosopimuksen nojalla.

Suomessa nostetut syytteet koskevat rikoksia, joihin Massaquoin syytetään syyllistyneen Liberian puolella RUF:n riveissä. Rikoksia epäillään tapahtuneen eri alueilla Liberiassa. Pääkaupungissa Monroviassa häntä syytetään muun muassa lukuisten siviilien surmaamisesta.

Puolustus taasen sanoo, että Massaquoi oli väitettyjen rikosten aikaan RUF:n puhemies rauhanneuvotteluissa eikä edes käynyt Liberiassa enää kesäkuun 2001 jälkeen.

Oikeudenkäynti ehkä päätökseen tänä vuonna

Oikeudenkäynti alkoi helmikuussa. Valtionsyyttäjä Laitinen arvioi, että jos kaikki sujuu hyvin, se voitaisiin saada päätökseen ennen vuodenvaihdetta.

–  Pitää muistaa, että vastaaja on ollut koko ajan vangittuna ja senkin takia on ikävää, jos prosessi pitkittyy. Samalla emme voi ottaa riskiä, että jättäisimme mielestämme tärkeää näyttöä nostamatta esiin. On kyse niin vakavasta jutusta, että puolin ja toisin pitää saada esittää kaikki se näyttö, joka omasta mielestä on tarpeen, jotta varmistetaan se, että tuomio – on se sitten minkäsisältöinen tahansa – perustuu kaikkeen käytettävissä olleeseen aineistoon, Laitinen sanoo.

Massaquoi on istunut tutkintavankeudessa viime vuoden maaliskuusta. Asianajaja Gummeruksen mukaan puolustus ei ole hakenut muutosta tilanteeseen.

–  Olemme tehneet sen ratkaisun, että käymme nyt tämän oikeudenkäynnin läpi ja katsotaan sitten, mikä lopputulos on, hän sanoo.

STT kertoo Massaquoin nimen poikkeuksellisesti jo käräjäkäsittelyvaiheessa rikosepäilyjen poikkeuksellisen vakavuuden ja miehen aseman vuoksi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi