Käännytyslaki on tarkoitus antaa eduskuntaan ensi viikolla – "Uskon siihen, että voidaan laki antaa ja että sillä on menestymisen mahdollisuudet"

Hallituksen tavoitteena on antaa eduskunnalle esitys niin sanotusta käännytyslaista ensi viikolla. Pääministeri Petteri Orpo (kok.) kertoi asiasta keskiviikkona eduskunnassa toimittajille.

Orpon mukaan lakiluonnosta muokataan parhaillaan maanantaina saadun oikeuskanslerin lausunnon perusteella.

–  Hänellä oli joukko parannus- tai muutosehdotuksia. Meillä hallituksessa lähtökohta on se, että me otamme ne huomioon. Ja sitä työtä tehdään nyt kiireellisellä aikataululla mutta huolellisesti.

Aiemmin keskiviikkona Orpo oli tavannut asian tiimoilta eduskuntaryhmien johtoa. Hän sanoi, että parlamentaarisessa kokouksessa käytiin läpi lain keskeistä sisältöä.

Orpon mielestä laki on nyt kirjoitettu niin, että se täyttää samaan aikaan kaksi keskeistä asiaa: se toimii välineellistetyn maahantulon tilanteessa ja on lakina hyväksyttävissä.

–  Tältä perusteelta uskon siihen, että voidaan laki antaa ja että sillä on menestymisen mahdollisuudet.

^{Käännytyslaista} on käyty useita parlamentaarisia keskusteluja, sillä kyseessä on poikkeuslaki. Tämä tarkoittaa sitä, että esityksellä pitää olla eduskunnassa viiden kuudesosan tuki, jotta se voitaisiin säätää kiireellisessä järjestyksessä. Pelkkien hallituspuolueiden edustajien äänet eivät siis riitä.

Orpo sanoi toivovansa todella, että esitys ehditään käsitellä eduskunnassa ennen kesätaukoa. Hän sanoi uskovansa, että aika riittää.

Toisaalta lähtökohtana on kuitenkin hänen mukaansa se, että eduskuntakäsittelyssä asialle annetaan valiokunnissa riittävästi aikaa.

–  Perustuslakivaliokunnan kannanotto tulee olemaan aivan oleellisessa roolissa.

^{Petteri Orpon mukaan} lakiesityksen kiperimpiä kohtia on ensinnäkin iso periaate siitä, ollaanko valmiita tekemään kyseisenlainen poikkeuslaki ja miten painotetaan kansallista turvallisuutta ja oikeutta hakea turvapaikkaa.

–  Lähden siitä, että suurimmalle osalle kansallinen turvallisuus, rajaturvallisuus, nousee erittäin painavaan asemaan.

Toinen vaikea kysymys on se, miten näissä tilanteissa maastorajalla toimitaan. Orpo huomautti, että esimerkiksi lausuntokierroksella annettiin palautetta siitä, kuinka kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset poimitaan muiden joukosta.

–  Se lähtee siitä, että Suomessa on maailman parhaat rajaviranomaiset, jotka koulutetaan tähän ja niihin tilanteisiin. Ja he tekevät siinä siitä arviota, Orpo sanoi.

Käännytyslailla halutaan estää muiden paitsi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien maahanpääsy ilman oikeutta turvapaikanhakuun esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjä käyttäisi mahdollisia turvapaikanhakijoita Suomen painostamiseen.

Laki on ollut tarkoitus tehdä niin, että sitä käytettäisiin vain poikkeuksellisessa tilanteessa ja sen soveltaminen olisi maantieteellisesti ja ajallisesti rajattua sekä korkean kynnyksen takana.

^{Pääoppositiopuolue SDP:n} puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi kokouksen jälkeen, ettei puolue voi vielä muodostaa asiaan lopullista kantaa. Hän huomautti, että tapaamisessa saatiin tilanteesta ainoastaan suullinen katsaus eikä minkäänlaista kirjallista esitystä ollut saatavilla.

–  Tämän päivän tilaisuuden, suullisen informaation, pohjalta on vielä mahdotonta kokonaisarviota muodostaa tästä esityksestä.

Lindtman sanoi, että lopullisen esityksen lisäksi on tärkeää kuulla myös oikeuskanslerin kanta siihen.

Hänen mukaansa kokouksessa kaikki korostivat, että asiasta tarvitaan perustuslakivaliokunnan kannanotto. Lindtman totesi, että sen lisäksi pitää kuulla myös esimerkiksi asiantuntijoiden, oikeusoppineiden, rajavartijoiden ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä.

^{Myöskään vihreiden} kanta esitykseen ei ole vielä selvillä. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne sanoi, ettei keskeneräisiin asioihin kannata julistaa lopullista kantaa.

Hän kiitteli sitä, että asiantuntijoiden ja opposition esittämää kritiikkiä näytetään kuunnellun lain valmistelutyössä. Keskeiset ongelmakohdat liittyvät hänen mukaansa suhteeseen oikeusvaltioperiaatteeseen, perusoikeuksiin ja kansainvälisiin sopimuksiin sekä kysymykseen lain tosiasiallisesta vaikuttavuudesta sekä selkeydestä.

Yksi keskeinen yksittäinen kysymys liittyy hänen mielestään rajavartioiden valtuuksiin.

–  Ei voi toisaalta olla mielivaltaa ja toisaalta ei voi asettaa yksittäistä virkamiestä kohtuuttomaan tilanteeseen suhteessa lainsäädäntöön.

Myös keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko nosti esiin rajavartijoiden oikeusturvan käytännön tilanteissa. Toisaalta hänen mukaansa olisi hyvä miettiä sitä, pitäisikö eduskunnalla olla rooli lain aktivoimisessa käyttöön.

–  Tämä kuitenkin on minusta asia, jota en esitä tässä vaiheessa reunaehdoksi, vaan totean, että eduskunnan on se syytä harkita tämän lain käsittelyssä valmisteluvaiheessa valiokunnissa.

Saarikko sanoi, että keskusta muodostaa lopullisen kantansa lakiin perustuslakivaliokunnan arvion pohjalta. Puolueen suhtautuminen esitykseen on hänen mukaansa hyvin käytännönläheinen ja vakava.