Lentokenttien valtionavut eivät ole parantaneet Lappeenrannan, Mikkelin ja Seinäjoen saavutettavuutta – tuet eivät kuitenkaan ole uhan alla

Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) myöntämät valtionavustukset eivät ole parantaneet Lappeenrannan, Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemien alueellista saavutettavuutta tai alueen elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. Tämä käy ilmi ministeriön tilaamasta valtionavustusten vaikuttavuuden arvioinnista.

Ministeriö myöntää vuosittain harkinnanvaraisia valtionavustuksia Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten kuntien lentoasemien sekä yleisilmailun lentopaikkojen kehittämiseen ja ylläpitoon. Määrärahan suuruus on 2000-luvulla ollut noin miljoona euroa vuodessa.

Arvioinnin mukaan valtionavustukset ovat olleet tärkeitä Lappeenrannan, Mikkelin ja Seinäjoen lentoasemien asemien taloudelle. Avustukset ovat osaltaan ylläpitäneet lentoasemien toiminnan jatkuvuutta.

Vaikka valtionavustukset eivät olekaan parantaneet mainittujen asemien saavutettavuutta tai alueen elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä, eivät tuet ole kuitenkaan uhan alla. Kuluvan vuoden tukien hakukierros on parhaillaan käynnissä.

–  Tällä hetkellä ei näytä siltä, että mitään suurempia muutoksia olisi tulossa, LVM:n neuvotteleva virkamies Emmi Nykänen sanoi STT:lle.

–  Tietysti jos eduskunta haluaa tehdä budjettikäsittelyssä muunlaisia päätöksiä, se on asia erikseen ja eduskunnan päätettävissä, Nykänen jatkoi.

_______________

Korjattu klo 12.06: Malmin toimintojen siirtämiseen jaettu tuki on eri tukea kuin jutun alussa mainitut Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolisten kuntien lentoasemien valtionavustukset.