play

Univajeeseen liittyy lyhyen ja pitkän aikavälin riskejä

Univajeiset ihmiset eivät osaa luotettavasti arvioida omaa suoriutumistasoaan ja arvelevat usein suoriutuvansa paremmin kuin todellisuudessa suoriutuvat.

Univajeiset ihmiset eivät osaa luotettavasti arvioida omaa suoriutumistasoaan ja arvelevat usein suoriutuvansa paremmin kuin todellisuudessa suoriutuvat. Kuva: Emmi Korhonen / Kuvituskuva

Janita Virtanen / STT

Jos ihmisellä on kaksi vapaapäivää viikossa ja hän nukkuu silloin niin sanotusti ylipitkiä unia kuitatakseen univelkansa, väsymyksen tunne voi väistyä tilapäisesti, mutta pidemmän aikavälin riskit pysyvät ennallaan, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Univaje muuttaa sokeriaineenvaihduntaa, nostaa verenpainetta ja rasittaa sydäntä ja verisuonia. Nämä altistavat ajan myötä esimerkiksi tyypin 2 diabetekselle ja sepelvaltimotaudille. Vasta selkeästi pidempi kausi, jolloin nukutaan riittävästi, mahdollistaa univelan kuittaamisen kokonaisuudessaan.

Lyhyellä aikavälillä univaje heikentää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Lisäksi voi tulla muistivaikeuksia, ärtyneisyyttä ja reaktiokyvyn heikkenemistä, mistä seuraa herkästi virheitä tai jopa tapaturmia.

Partosen mukaan univajeiset ihmiset eivät osaa luotettavasti arvioida omaa suoriutumistasoaan ja arvelevat usein suoriutuvansa paremmin kuin todellisuudessa suoriutuvat.

Aikuisten unentarve on Partosen mukaan 6–9 tuntia, mikä tarkoittaa sitä, että yhdeksän tuntia unta tarvitsevan tulisi todella nukkua joka yö yhdeksän tuntia. Mitä säännöllisemmin pystyy nukkumaan riittävästi, sitä parempilaatuisempaa ja virkistävämpää uni on.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Partosen mukaan unirytmiä on mahdollista aikaistaa merkittävästikin, mutta tämä edellyttää säännöllisyyttä niin nukkumaanmenoajan kuin myös liikkumisen ja syömisen suhteen.

–  Aamulla pian heräämisen jälkeen tulisi syödä aamiainen ja oleskella mahdollisimman valoisassa paikassa. Jos harrastaa liikuntaa, se tulisi ajoittaa aamuun. Lounas olisi hyvä syödä suunnilleen samaan aikaan joka päivä, kuten myös päivällinen – ja ennen seitsemää illalla.

Partosen mukaan säännöllisyydestä tulisi mahdollisuuksien mukaan pitää kiinni myös vapaapäivinä, mutta yksittäiset pidempään valvomiset esimerkiksi viikonloppuisin eivät vielä sotke uutta rytmiä, jos sitä noudattaa muuten tunnollisesti.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi