play

Vanki sai vartijan huolimattomuuden takia verta vuotavan ruhjeen – vaati anteeksipyyntöä, mutta sai sen sijaan salaisen siirron suljetummalle osastolle

Ei ole tavatonta, että vangin elämä vaikeutuu, kun tämä päättää hakea korvauksia tai tehdä kantelun.

Ei ole tavatonta, että vangin elämä vaikeutuu, kun tämä päättää hakea korvauksia tai tehdä kantelun. Kuva: Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

STT

Keväällä eräässä vankilassa sattui tapaturma. Vanki sai STT:n haastattelutapaamisen yhteydessä verta vuotavan ruhjeen kasvoihinsa, kun vartija avasi metallioven tätä päin.

Tapaamisen jälkeen vanki otti yhteyttä asianajajaansa ja asianajaja lähetti vankilalle kyselyn, miten toimia, kun vanki halusi anteeksipyynnön ja hakea tapaturman vuoksi korvauksia. Vangin asianajaja Hannes Männistö sanoo, että seuraavana päivänä vanki sai siirron suljetummalle osastolle ja myöhemmin tämä siirrettiin korkeamman turvaluokituksen vankilaan. Päätös siirrosta oli salainen.

Männistö sanoo, että siirtopäätöksen ajankohdasta syntyi vaikutelma, että se olisi seurausta aikeesta jättää korvaushakemus.

–  Meidän tiedossamme ei ole tuolta ajalta mitään sellaista tapahtumaa, johon siirtopäätös voisi perustua. Kun perustelut ovat salaiset, asianajajan työ on tehty hyvin vaikeaksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Männistön päämiehiltään saamansa käsityksen mukaan ei ole tavatonta, että vangin elämä vaikeutuu, kun tämä päättää hakea korvauksia tai tehdä kantelun.

–  Aina, kun päämies on aikeissa kannella, varmistan, onko kyseessä niin tärkeä asia, että hän on valmis ottamaan riskin, että olot vankilassa vaikeutuvat.

Oikeusasiamies ratkaisi huhtikuussa Riihimäen vankilaa koskeneen kantelun. Vangin mukaan henkilökunnan käytös oli alentavaa, provosoivaa ja rasistista. Vankilan yksikön päällikkö antoi vastineensa oikeusasiamiehelle ja kertoi tekevänsä poliisille tutkintapyynnön kantelusta, koska hän piti vangin väitettä käsittämättömänä.

Riihimäen vankilan yksikön päällikkö Susanna Schugk-Laulumaa tunnistaa tapauksen mutta ei kommentoi sitä STT:lle tarkemmin vedoten siihen, että tapauksen käsittely on kesken ja siitä ollaan tekemässä tutkintapyyntöä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yleisellä tasolla Schugk-Laulumaa sanoo, että vankilassa työskentelevillä on velvollisuus tehdä tutkintapyyntö poliisille tapahtumista joita ei voida vankilassa sisäisesti käsitellä.

–  Jos huomaamme tai tietoomme tulee, että muun tahon täytyy arvioida toimintaa, on kyse sitten henkilökunnan suhteessa vankeihin tai vankien suhteessa henkilökuntaan, niin minusta on kaikkien oikeusturvan kannalta tärkeää, että silloin toimimme näin, hän sanoo.

Schugk-Laulumaan mukaan vankilahenkilökunta ei voi lähteä tekemään mitään kostotoimia esimerkiksi vangille, joka on kannellut heistä.

–  Kun virkamiehistä puhutaan tässä järjestelmässä, on meidän kaikkien tehtävä miettiä, että asukkaamme tulevat oikeudenmukaisesti kohdelluksi ja että toimintamme on päivänvaloa kestävää, Schugk-Laulumaa sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Rikoksettoman elämän tukisäätiö (Rets) asiamies Marjatta Kaurala ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta hänen mukaansa vangit kertovat aika ajoin siitä, että he eivät uskalla käyttää heille kuuluvia oikeusturvakeinoja kuten kanteluita, kun ilmenee ongelmia eikä niitä saada vankilan sisällä selvitettyä.

–  Tilanne ei saisi olla sellainen, että sitä ei uskalla tehdä. Jokaisella vangillahan on oikeus tehdä kanteluita. Toki on myös heitä, jotka tekevät niitä paljon.

Asiamiestoimintaan tulevissa yhteydenotoissa vangit tuovat joskus esille, että turvallisuusperusteinen siirtopäätös toiseen vankilaan sattuu samaan aikaan, kun vanki tekee vankilan toiminnasta kantelun tai korvaushakemuksen.

–  Vangit kertovat, että kantelun tekemisen jälkeen saattaa tulla siirto suljetumpiin olosuhteisiin. Tämä voi olla myös yhteensattumaa ja taustalla olla muita tekijöitä, joista ei ole tietoa muilla kuin päätöksentekijöillä lakiin perustuvien salassa pidettävien seikkojen perusteella. Siirtopäätöksiä tehdään paljon, ja tämäntyyppisiä on kokonaisuudessa vain vähän.

Jos päätösperusteet ovat kokonaan tai osittain salassa pidettäviä, vangilla on oikeus valittaa siitä hallinto-oikeuteen, Kaurala sanoo.

Yksi Riihimäen vankilassa istunut vanki valitti viimesyksyisestä eristyksestään. Vanki oli määrätty eristettäväksi 20 päiväksi, koska hänen katsottiin "muilla tavoin" aiheuttavan vaaraa vankilan järjestykselle ja turvallisuudelle. Päätös oli muuten salainen.

Vanki teki asiasta ensin oikaisuvaatimuksen Rikosseuraamuslaitokselle (Rise), joka hylkäsi sen. Vanki valitti asiassa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valituksessa vedotaan muun muassa siihen, että eristykselle esitettiin perusteluita vasta jälkikäteen.

–  Vangin perusoikeuksien rajoittamista ei voida perustaa sellaisiin seikkoihin, jotka keksitään vasta jälkikäteen päätöksen lainmukaisuuden tultua kyseenalaistetuksi, valituksessa sanotaan.

Siinä arvosteltiin lisäksi päätöksen salaisuutta ja katsottiin, että vangin on välttämätöntä saada antaa kantansa salassa pidettäviksi väitetyistä perusteista.

–  Muussa tapauksessa valittajan ihmisoikeuksia loukataan peruuttamattomalla tavalla, valituksessa sanotaan.

Hallinto-oikeus katsoi, että Risen päätös oikaisuvaatimukseen oli lainvastainen. Päätös kumottiin ja palautettiin Riselle uudelleenkäsiteltäväksi.

Eristykseen määrätty vanki sai hallinto-oikeuden päätöksen tiedokseen. Asian jatkokäsittely ei kuitenkaan vaikuta hänen tilanteeseensa enää, koska eristys on luonnollisesti jo loppunut. Lisäksi Rise on jo ehtinyt siirtää hänet toiseen vankilaan.

Risen operatiivisen johtamisen yksikön päällikkö Pekka Keskinen sanoo, että salassa pidettäviä perusteluita käytetään melko harvoin ja poikkeuksellisissa tapauksissa. Hänen mukaansa yleisellä tasolla on vaikea tarkemmin avata sitä, miksi salaisia perusteluita käytetään.

–  Saattaa olla joku osa perusteista, jonka katsotaan vaarantavan yksityistä etua ja jonka kertominen voisi olla vaaraksi jollekin muulle.

Keskisen mukaan vangit käyttävät aktiivisesti erilaisia oikeussuojakeinoja. Eri tahoille tehtäviä kanteluita ja valituksia on hänen mukaansa vuosittain yli tuhat. Hän sanoo, ettei niiden tekemisestä saa aiheutua vangille ongelmia.

–  Jos kantelee, tekee valituksen tai käyttää mitä tahansa oikeussuojakeinoja, siitä ei saa koitua vangille minkäänlaisia vastatoimia.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi