Marjanpoimijoiden oikeudet ja neuvottelut poimijamääristä keskittyivät Olli Soraiselle – marjakiistoja seurannut Anna Kontula sai Soraisesta poikkeuksellisen hyvän kuvan

Marjanpoimintaan liittyvien rikosepäilyjen kohteena olevalla Olli Soraisella on ollut keskeinen rooli työperäisen hyväksikäytön torjunnassa työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on ollut vastuuvirkamiehenä esimerkiksi niin sanotussa marjalaissa ja osallistunut keskeisesti prosessiin, jossa päätetään, kuinka paljon ulkomaisia marjanpoimijoita vuosittain Suomeen tulee.

Hallitusneuvos Soraisen asema työperäiseen hyväksikäyttöön liittyvissä asioissa on ollut erittäin vahva, kuvailee STT:lle muun muassa kansanedustaja Anna Kontula (vas.).

–  Meidän virkamiesorganisaatiomme ovat niin ohuita, että tällainen erikoisala helposti jää yhden ihmisen vastuulle, mikä tavallaan antaa mahdollisuuden väärinkäytöksille, hän sanoo.

Hän kuitenkin korostaa, että on saanut poikkeuksellisen hyvän kuvan Soraisesta ja hänen työskentelyetiikastaan.

–  Niissä pöydissä ja asiayhteyksissä, joissa itse olen ollut läsnä, en oikein mistään muusta pysty häntä syyttämään kuin liiallisesta kiltteydestä, Kontula sanoo.

Soraista epäillään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Poliisi on kertonut epäilevänsä, että lahjusten avulla olisi helpotettu marjanpoimintayrittämisen viranomaisprosesseja. Asianajajansa mukaan Sorainen kiistää rikosepäilyt.

Tämä liittyy ihmiskauppatutkintaan, jossa viranomaiset ovat epäilleet, että thaimaalaisia marjanpoimijoita on joutunut Suomessa ihmiskaupan uhreiksi vuosina 2020–2022. Esitutkinnan keskiössä ovat Polarica Marjahankinta ja thaimaalainen yritys, joka rekrytoi marjanpoimijoita Suomeen. Polarica Marjahankinnan entinen toimitusjohtaja Jukka Kristo vangittiin lokakuun alussa. Häntä epäillään törkeästä ihmiskaupasta. Polarican tiedotteessa sanottiin, että yhtiö ja sen johto torjuvat kaikki epäilyt lainvastaisesta menettelystä.

Neuvotellut poimijoiden kiintiöistä

Soraisen vastuualueet ovat liittyneet ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön torjuntaan ja eettisesti kestävän työvoiman muuttoliikkeeseen. Sorainen on ollut työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) vastuuvirkamies marjanpoimijakiintiöitä koskevissa neuvotteluissa Thaimaan viranomaisten kanssa, kertoo TEMin viestintäjohtaja Matti Hirvola.

Marjanpoimijoiden tuominen Suomeen hoidetaan niin, että maiden ministeriöt sopivat, miten paljon heitä voidaan satokaudella vastaanottaa. TEM antaa tiedon kokonaismäärästä Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolle. TE-toimiston vastuulla on kiintiöiden jako eri marjanpoimintayritysten kesken. Yritykset esittävät, kuinka monta poimijaa haluavat.

–  Annamme sen jälkeen ulkoministeriölle lausunnot, joissa arvioimme yritysten luotettavuuden. Siinä käydään liiketoimintaan liittyviä asioita läpi, kertoo Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Pirjo Juntunen.

Sen jälkeen ulkoministeriö myöntää viisumeita poimijoille.

Suurin osa ulkomaalaisista luonnontuotteiden, kuten marjojen, kerääjistä on tullut Thaimaasta jo vuodesta 2005. Thaimaasta on tullut viime vuosina Suomeen luonnontuotteiden keruuseen noin 2  800 henkilöä vuosittain.

Kontula seurannut marjanpoimijoiden tilannetta

Kontula on seurannut ulkomailta tulevien marjanpoimijoiden tilannetta pitkään ja tiiviisti.

–  Minun kokemukseni Soraisen toiminnasta on, että hän on pyrkinyt etsimään poliittisten realiteettien puitteissa mahdollisuuksia poimijoiden aseman turvaamiseen.

Kontula toimi vuosina 2011–2021 työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa jäsenenä ja puheenjohtajana. Tuona aikana käytiin hänen mukaansa useita eri marjakiistoja läpi.

Kontula on myös tavannut poimijoita henkilökohtaisesti ja sosiologina kirjoittanut informaalista työstä.

Marjayritysten pitäisi olla luotettavia

Viime vuoden kesällä voimaan tulleen marjalain tarkoituksena on ollut parantaa luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellista asemaa ja ansaintamahdollisuuksia. Uudistuksella on pyritty myös yhdenmukaistamaan alan elinkeinotoiminnan edellytyksiä.

Kontula pitää marjanpoimijoiden asemaa ja oikeuksia vielä lain jälkeenkin puutteellisina. Samoilla linjoilla on matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita tarjoava Rikosuhripäivystys. Koordinoiva erityisasiantuntija Pia Marttila arvioi, että työperäistä hyväksikäyttöä vastaan suunnitelluista hankkeista marjalaki on yksi niistä, joihin on jäänyt uudistuksen jälkeen eniten haasteita uhrin aseman kannalta.

–  Lakia suunniteltaessa korostettiin, että se olisi luultavasti väliaikainen ja että sitä parannettaisiin myöhemmässä vaiheessa jälkikäteen tehtävän vaikuttavuusarvioinnin perusteella, Marttila sanoo.

Marttila on laatinut Rikosuhripäivystyksen lausunnon hallituksen lakiehdotukseen marjalaista.

Uuden lain mukaan marjanpoimintayrityksen tulee olla luotettava. Luotettavuuden arviointiin voidaan käyttää Verohallinnon harmaan talouden selvitysyksikön tuottamia velvoitteidenhoitoselvityksiä. Ellei toimija ole luotettava, hän ei voi kutsua maahan kerääjiä tai tarjota heille majoitusta ja keruuvälineitä ostaakseen heiltä luonnontuotteita.

Marttilan mukaan laki ei tuonut riittäviä keinoja yritysten luotettavuuden seuraamiseen, koska sitä tehdään asiakirjojen perusteella ja kerääjiltä saadun palautteen perusteella.

–  Hyväksikäytöllehän on tyypillistä se, että asiakirjoissa ei löydetä mitään vikaa, Marttila toteaa.

Palautteen antamisen mahdollisuus ei ole hänestä myöskään realistista, sillä se perustuu siihen, että ulkomaiset poimijat itse ottaisivat puhelimitse yhteyttä viranomaiseen.

Valiokunta edellytti lisää valvontaa

Kontulan mukaan eduskunnan enemmistö ei halunnut vaatia poimijoille palkansaajan asemaa, joten sitä ei uuteen lakiin tullut. Luonnontuotteiden kerääjien ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Eduskunta edellytti marjalain hyväksyessään, että hallitus antaa lain vaikuttavuudesta selvityksen työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle vuoden loppuun mennessä. Valiokunta piti myös välttämättömänä, että valvontaan osoitetaan lisää työvoimaa verrattuna hallituksen esitykseen. Valiokunta katsoi, että saamansa selvityksen perusteella valvontaa varten tarvittaisiin esitetyn lisäksi 2–3 henkilötyövuotta.

–  Odotamme valiokunnassa selvitystä, ja oletan, että selvityksestä myös käy ilmi, onko lisäresursseja saatu valvontaan, kommentoi valiokunnan nykyinen puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.) sähköpostitse.

TEMin viestinnästä kerrotaan, että TE-toimistolle on pystytty kohdentamaan jonkinlaista lisäresurssia valvontaan, mutta tarkempaa tietoa ei ollut heti saatavilla.

Pekosen mukaan valiokunta arvioi selvityksen perusteella, onko syytä edellyttää lisätoimia.