play

Metsästyskoiran riski kohdata susi on nyt edellissyksyä suurempi

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

STT-Lehtikuva

Metsästyskoiran riski kohdata susi on tänä metsästyskautena edellissyksyä suurempi, tiedottaa Susilife-hanke.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan susikanta on kasvanut viime vuodesta. Lisäksi Luken toissavuonna pannoittamien susien paikkatietoa ei ole enää käytettävissä metsästyksen suunnittelussa, sillä viimeisetkin pannoista lakkasivat toimimasta joulukuussa 2020.

Synnyinlaumansa jättäneet eli vaeltavat sudet liikkuvat laajalla alueella, ja niitä saattaa esiintyä missä päin maata tahansa. Sudet jättävät synnyinlaumansa yhden–kolmen vuoden iässä.

Viime vuosina susikannan painopiste on siirtynyt Länsi-Suomeen, mutta suden aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu eniten Itä-Suomessa. Siellä suden pääravintona on hirvi, jonka kanta on paikoin melko harva. Länsi-Suomessa puolestaan suden ravintoon kuuluu myös runsaana esiintyvä valkohäntäpeura.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Luken arvion mukaan Suomessa on ollut tämän vuoden maaliskuussa yhteensä lähes 60 susilaumojen ja -parien muodostamaa reviiriä. Marraskuun 2021 kokonaislukumääräksi ennustetaan 70−84 reviiriä ja vaeltavien susien määräksi 50 yksilöä.

Koiravahinkotapauksia kirjataan Suomessa keskimäärin 30–50 vuosittain, Susilife kertoo tiedotteessaan. Viime vuonna määrä oli keskimääräistä hieman suurempi, 57 vahinkotapausta. Luvun ulkopuolelle jäävät ne vahingot, joista ei ole haettu riistavahinkolain mukaista korvausta.

Susien aiheuttamia koiravahinkoja tapahtuu erityisesti ohjaajasta etäällä työskenteleville roduille. Koiranohjaaja voi pienentää vahingon riskiä välttämällä koiran irti päästämistä tiedetyillä susien elinalueilla. Koiraa ei tulisi jättää työskentelemään yöksi metsään myöskään alueilla, joilla ei oleteta olevan susia.

Tietoa ajankohtaisista susihavainnoista voi saada esimerkiksi riistahavainnot.fi-sivustolta. Susilife-hankkeen koordinaattori on Luke, joka toteuttaa projektia yhteistyössä Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kanssa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hirvien metsästyskausi alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi