Ministerit Andersson ja Honkonen huolissaan ylioppilaskirjoitusten luomista paineista – Lukiolaisten Liitto tyrmää ajatuksen kirjoituksista luopumisesta

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ylioppilaskirjoituksista luopuminen olisi todella iso muutos lukiokoulutukseen, eikä nykyinen hallitus suunnittele sellaista tehtävän.

Andersson kertoo STT:lle suhtautuvansa itse ajatukseen ylioppilaskirjoituksista luopumisesta kuitenkin avoimin mielin. Anderssonin mukaan olisi syytä selvittää, voitaisiinko ylioppilaskirjoituksiin valmistautumiseen käytettävä aika käyttää tehokkaammin oppimisen ja opiskeluvalmiuksien kehittämiseen.

–  Olen huolissani siitä, miten ylioppilaskirjoitukset lisäävät paineita ja stressiä nuorille sekä pakottavat tekemään valintoja kouluttautumissuunnasta jo aivan liian aikaisessa vaiheessa, Andersson kommentoi STT:lle sähköpostitse.

–  Kuulen liikaa sitä, että lukioaika kuluukin pitkälti vain ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen. Se ei ole ylioppilaskokeiden tarkoitus, Andersson jatkaa.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) esitti ylioppilaskirjoituksista luopumista keskiviikkona. Honkonen kirjoitti Twitterissä nuorten kokevan paineita "epäonnistuneiden" opiskelijavalintauudistusten vuoksi, jotka ovat muuttaneet lukiota.

Honkosen mukaan ylioppilaskirjoituksista luopuminen helpottaisi nuorten pahoinvointia ja parantaisi lukion yleissivistävyyttä.

Lukiolaisten Liitto vastustaa ylioppilaskirjoituksista luopumista

Lukiolaisten Liitto on tänään kertonut vastustavansa jyrkästi ylioppilaskirjoituksista luopumista. Liiton mukaan ylioppilaskirjoitukset ovat reilu ja ennen kaikkea tasapuolinen ja yhdenvertainen tapa mitata lukiosta valmistuvien osaamista.

Lukiolaisten Liiton puheenjohtajan Lukas Virtalan mukaan ministeri Honkosen ehdotus ei ratkaise mitään, vaan siirtää osaamisen testaamisvastuun ylioppilastutkintolautakunnalta korkeakouluille.

Virtala ei usko, että nuorten paineetkaan vähenisivät, jos korkeakouluihin pyrittäisiin Honkosen ehdotuksen mukaisesti lähtökohtaisesti pääsykokeilla.

–  Minkä takia nuorten kokemat paineet eivät kohdistuisi aivan yhtä lailla niihin pääsykokeisiin? Virtala kysyy STT:n haastattelussa.

"Paineet eivät liity millään merkittävällä tasolla ylioppilaskirjoituksiin"

Lukiolaisten Liiton Virtala myös murskaa Honkosen ja Anderssonin näkemyksen nuorten kokemien paineiden ja ylioppilaskirjoitusten yhteydestä.

–  En usko tähän ollenkaan. Totta kai se saattaa vaikuttaa siltä, koska ylioppilaskirjoituksista puhutaan negatiivissävytteisesti ja on mielikuva, että niissä on pakko pärjätä. Yhteiskunnassa ja mediassa pelotellaan sillä, että jos kirjoituksessa ei pärjää niin ei pysty tekemään yhtään mitään, mikä ei todellakaan pidä paikkaansa, Virtala kertoo.

–  Ovathan ylioppilaskirjoitukset aina jännittävä paikka nuorelle. Mutta eivät nuorten kokemat paineet ja uhkakuvat tulevaisuudesta eivät liity millään merkittävällä tasolla ylioppilaskirjoituksiin, Virtala jatkaa.

Liiton mielestä nuorten mielenterveyskriisiin tulee puuttua muilla keinoilla kuin toimivasta järjestelmästä luopumalla. Tärkeitä keinoja ovat esimerkiksi koko koulutuspolun riittävä resursointi ja opinto-ohjaukseen sekä oppimisen tukeen panostaminen.

Virtala kehottaa nuoria kääntymään opinto-ohjaajan puoleen, mikäli ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä kokee huomattavia paineita.

–  Opinto-ohjaajat ovat todella osaavia tässä maassa. He pystyisivät murskaamaan harhaluulot ja kertomaan realiteetteja. Tämä varmasti auttaisi niihin paineisiin.

Kirjoitusten poistaminen suosisi varakkaampia

Opiskelijoiden mielenterveysjärjestö Nyyti ry:llä nähdään paljon hyötyjä ylioppilaskirjoituksissa. Nyyti ry:n puheenjohtaja Miisa Tervala pitääkin Honkosen ehdotusta kirjoituksista luopumisesta hätiköitynä.

–  Nuorilla on tosi tasavertaiset mahdollisuudet opiskella niihin (ylioppilaskirjoituksiin), koska toinen aste on nykyään maksuton. Jos niistä luovutaan, liikumme takaisin vanhaan malliin eli lukuisiin pääsykokeisiin, Tervala sanoo.

Pelkkien pääsykokeiden mallia Tervala ei pidä hyvänä. Hänen mukaansa nuorten kokemat paineet eivät todennäköisesti katoaisi mihinkään, vaan ne siirtyisivät pääsykokeisiin. Lisäksi maksullisten valmennuskurssien eriarvoistava vaikutus korostuisi.

–  Suorituskeskeinen ilmapiiri ei todennäköisesti katoaisi mihinkään, Tervala sanoo.

Myös Lukiolaisten Liiton Virtala huomauttaa, että lukio on maksuton, mutta kirjoitusten poistaminen suosisi heitä, joilla on varaa maksullisiin pääsykoevalmennuskursseihin.

Nuorten mielenterveyteen tarvittaisiin resursseja

Kaikesta huolimatta Tervala kuitenkin kiittelee Honkosta sitä, että ministeri on ehdotuksessaan ottanut nuorten mielenterveyden huomioon. Kaikissa aikaisemmissa koulutuspoliittisissa linjauksissa ei ole Tervalan mukaan aina mietitty nuoriin kohdistuvia mielenterveysvaikutuksia.

Nyyti ry:n mukaan nuorten mielenterveyttä autettaisiin kuitenkin parhaiten resursseja lisäämällä. Tervalan mukaan mielenterveyteen tarvittaisiin resursseja myös koulujen sisällä.

–  Uskon, että yksi iso syy sille, miksi tilanne on niin riistäytynyt käsistä on se, että meiltä puuttuu matalan kynnyksen palvelut, jotka olisivat nuoria lähellä, Tervala kertoo.

–  Nuorille pitäisi saada tukea jo siinä vaiheessa, kun ongelmat alkavat, eikä vasta siinä vaiheessa, kun on tarve vaikka pitkäaikaiselle terapialle, hän tähdentää.

Valintakoeuudistuksen vaikutuksista tulossa tutkimustietoa

Lukioikäisten nuorten kokemista paineista on melko vähän ajan tasalla olevaa tutkimustietoa. Ministeri Anderssonin mukaan pian ollaan kuitenkin saamassa tietoa korkeakoulujen valintakoeuudistuksen vaikutuksista lukiolaisiin.

Andersson kertoo odottavansa mielenkiinnolla näitä tarkempia tietoja valintauudistuksen vaikutusarvioinneista.

–  Nykyisessä opiskelijavalintamallissa on mielestäni ongelmakohtia, joita tulisi ratkoa, Andersson kertoo.

–  Uusia toimenpiteitä ylioppilaskirjoituksien jatkon suhteen ei ole mielestäni järkevää tehdä ainakaan ennen näiden tietojen saamista. Mikäli jossain vaiheessa muutoksia ylioppilaskirjoituksien rooliin päätettäisiin lähteä kartoittamaan, tulisi tässä luonnollisesti osallistaa laajasti sidosryhmiä sekä varmistaa opiskelijoiden oikeusturva muun muassa riittävin siirtymäajoin, Andersson jatkaa.

Vuodesta 2020 alkaen korkeakoulujen opiskelijoista vähintään puolet on valittu ylioppilastodistuksen tai ammatillisen koulutuksen lopputodistuksen perusteella. Uudistuksen tavoitteena oli nopeuttaa siirtymistä toiselta asteelta kolmannen asteen opintoihin ja vähentää yksittäisiin hakuihin liittyviä kustannuksia.