Ministeri Honkonen kertoo STT:lle, että opiskelija-aterioiden enimmäishinta nousee 50 sentillä lokakuussa – opiskelijaravintoloista vastaava liiketoimintajohtaja: "Ei vielä riitä"

Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden hinnat ovat nousemassa syksyllä. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kertoo STT:lle, että opiskelija-aterian enimmäishintaa korotetaan 50 sentillä lokakuun alusta lähtien.

Tarkoituksena on Honkosen mukaan tehdä muutoksia opiskelija-aterian enimmäishintaan siksi, että opiskelijaravintoloiden kulut ovat merkittävästi kasvaneet inflaation myötä.

–  Ruoan hinta on noussut niin voimakkaasti, että se uhkaa jo näiden opiskelijaravintoloiden olemassaoloa. Sitä emme tietenkään halua, Honkonen sanoo.

Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, jonka mukaan avustukseen oikeuttavan opiskelija-aterian enimmäishinta on viisi euroa. Erikoisannokset saavat maksaa enemmän.

Kelan ateriatuki on tällä hetkellä 2,30 euroa yhtä annosta kohden, joten opiskelija joutuu yleensä maksamaan omasta annoksestaan erotuksen eli 2,70 euroa.

Honkonen kertoo, että hän on lisäksi esittämässä valtion ensivuoden budjettiesitykseen, että opiskelija-aterian ateriatukea korotetaan 25 sentillä, joten vuoden vaihteessa opiskelija-aterian hinta saattaa jälleen laskea.

Tuen ja enimmäishinnan korotuksen eriaikaisuus johtuu siitä, että tuki on valtion budjettiin liittyvä asia, kun taas enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Loppujen lopuksi valtion budjetista päättää eduskunta tämän vuoden loppuun mennessä.

–  Ateriatuki nousee niin pian kuin mahdollista. Jos eduskunta sen hyväksyy, lovi opiskelijan budjettiin ei ole niin suuri, Honkonen sanoo.

Ylva katsoo, että enimmäishintaan tarvitaan euron korotus

Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistaman Ylva-konsernin ravintolaliiketoiminnasta vastaavan liiketoimintajohtajan Anne Immosen mukaan on hyvä, että korotus enimmäishintaan saadaan, mutta se ei vielä riitä opiskelijaravintoloille.

–  Nyt on ehdotettu, että ateriatukeen tulee 25 sentin korotus. Näen että se ei oikein voi taas laskea opiskelijan maksamaa hintaa. Tarvitsemme myös uuden korotuksen enimmäishintaan silloin alkuvuodesta.

Immonen sanoo, että heidän kustannuslaskelmiensa perusteella enimmäishintaan tarvitaan euron korotus.

–  Jos se jää 50 sentin tasolle, se ei kyllä pelasta tätä tilannetta.

Immosen mukaan jo nyt ravintoloiden reseptiikkaa on käyty läpi ja jatkossakin valikoimaa joudutaan tarkastelemaan, sillä kustannukset ovat nousseet rajusti. Hän arvelee, että tulevaisuudessa kalaruokaa tarjoillaan aiempaa harvemmin esimerkiksi vain muutaman kerran viikossa. Ylvan ravintoloissa on joka päivä tarjolla myös vegaaniruokaa, ja tästä halutaan pitää kiinni myös jatkossa.

Immonen sanoo, että opiskelijaruoan enimmäishintaa ei muutoinkaan ole vuosien varrella mitenkään säännöllisesti tarkasteltu, vaan sitä tarkastellaan vasta sitten, kun ravintolat tuovat huolen esiin.

Hallitus korotti vuonna 2020 enimmäishintaa, mutta tätä edeltävä korotus oli tehty vuonna 2012, vaikka Immosen mukaan ravintoloiden raaka-aineiden hinnat sekä palkkakustannukset nousevat joka vuosi.

–  Mielestäni olisi erittäin tärkeää, että tätä hintaa tarkasteltaisiin säännöllisesti samalla tavalla kuin lounasetua.

Ylva on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan alainen, joten ylioppilaskunnalla on Immosen mukaan tahtotilana säilyttää opiskelijaravintoloita. Alalla on kuitenkin myös muita toimijoita, joilla ei ole samanlaista suhdetta. Immonen arveleekin, että hintojen noustessa tarjoajien määrä voi vähentyä.

Hänestä on myös käsittämätöntä, että mahdollisuus ottaa opiskelijaravintolasta ruoka mukaan on voimassa vain vuoden loppuun asti. Immosen mukaan mahdollisuudesta pitäisi tulla pysyvä.

Opiskelijaliitot toivovat, että enimmäishinta ja tuki olisivat olleet lähempänä toisiaan

Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev sanoo, että SYL on toivonut opiskelijoiden aterian enimmäishinnan ja ateriatuen korotusta.

–  Nykyinen tilanne on tullut opiskelijaravintoloille aika vaikeaksi inflaation takia, siksi enimmäishinnan ja ateriatuen korotus tarvitaan.

Hän sanoo, että opiskelijaravintoloiden toimintaedellytykset on tärkeä turvata. Hän sanoo, että lokakuun hinnan korotus kuitenkin iskee matalatuloisiin opiskelijoihin etenkin kun muutkin hinnat nousevat, mutta tilanteen hankaluus ja välttämättömyys kuitenkin ymmärretään.

SYLin oma ehdotus oli samaa mittaluokkaa kuin Honkosen, mutta SYL olisi toivonut, että ateriatuen korotus olisi ollut samansuuntaisempi kuin enimmäishinnan korotus.

Suomen opiskelijakuntien liiton (SAMOK) puheenjohtaja Emmi Lainpelto on samoilla linjoilla SYLin puheenjohtajan kanssa. Hänestä on tärkeää, että opiskelijaravintoloiden huoli on nyt kuultu. Hänestä enimmäishinnan nousu on tässä tilanteessa välttämätöntä, jotta opiskelijoilla tarjotaan jatkossakin monipuolista ja ravitsevaa ruokaa.

–  Onhan se ikävää, että se on opiskelijan lompakosta ja että se on tässä vaiheessa noinkin suuri korotus.

Hän sanoo, että on hyvä asia, jos vuodenvaihteessa opiskelijoiden osuus ateriasta alenee 25 sentillä tuen myötä. Hän katsoo myös, että olisi ollut hyvä, jos ateriatuen osuus olisi suurempi enimmäishinnan korotuksesta.

Uhkana se, että opiskelijaravintolat yksipuolistavat ruokalistoja

Honkosen mukaan sekä opiskelijajärjestöt että opiskelijaravintoloita pyörittävät yritykset ovat vedonneet häneen.

Hän lisää, että enimmäishinnan nostamisen kautta ravintolat voivat myös suosia suomalaisia raaka-aineita, sillä jos kannattavuus tiukkenee, ravintolat ostavat halvalla ulkomaista ruokaa. Hän näkee myös riskinä sen, että ravintolat yksipuolistavat ruokalistoja, jos enimmäishintaa ei koroteta.

Honkonen sanoo, että Kelan tukema korkeakouluopiskelijoiden ruokailu on myös hyvää sosiaalipolitiikkaa.

–  Se tukee siinä elämänvaiheessa terveellistä ruokailua ja on tärkeä osa myös sosiaalisuuden edistämistä kampuksilla, Honkonen sanoo.

Laukkaava inflaatio eli hintojen nousu on osunut myös pienituloisiin opiskelijoihin. Honkonen muistuttaa, että vaikka opiskelija-aterioiden hinnat ovat nyt nousemassa, opiskelijoiden toimeentulosta on pyritty huolehtimaan.

–  Nykyisin opintotuki on sidottu indeksiin, ja hallitus on nyt tehnyt nämä ylimääräiset indeksikorotukset kaikkiin perusetuuksiin, joihin myös opintotuki kuuluu.

Hän lisää, että korona-aikana verottajan kanssa sovittiin, että opiskelija-aterioita voi myydä opiskelijaravintoloista myös mukaan, alennetulla arvonlisäverolla.

–  Sekin on sitten opiskelijoille hyvä palvelu, hän sanoo.