play

Moni pelkää lemmikkinsä syöneen luonnossa jotain myrkytettyä tai vaarallista

Vaarat, joita ihmiset jättävät eläimille luontoon ajattelemattomuuttaan, ovat selvästi tahallisia vahingontekoja yleisempiä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Vaarat, joita ihmiset jättävät eläimille luontoon ajattelemattomuuttaan, ovat selvästi tahallisia vahingontekoja yleisempiä. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

STT-Lehtikuva

Puheet ihmisten luontoon jättämistä myrkkylihapullista tai muista herkuiksi naamioiduista vaaroista alkoivat levitä sosiaalisen median käytön yleistyessä tällä vuosituhannella.

Lemmikkien omistajien kertomuksia ja varoituksia on pidetty kaupunkilegendoina sekä turhana pelon ja hysterian lietsomisena. Myrkytysepäilyjä on ollut vaikea näyttää toteen, kertoo SEY Suomen eläinsuojelu ry:n toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

–  Kun herkkupaloista alkoi löytyä myös muun muassa lasia ja nastoja, ei voitu enää vedota näytön puutteeseen, Lindqvist sanoo.

Eläinsuojeluyhdistyksellä on eläinsuojeluneuvojia ympäri Suomen. Lindqvist on kysynyt neuvojilta, ovatko he törmänneet tällaisiin tapauksiin ja voidaanko heidän mielestään puhua todellisesta ilmiöstä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vastausten perusteella alueelliset erot ovat suuria: esimerkiksi Pirkanmaalla, Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla eläinsuojeluneuvojat kertoivat tahallisilta vaikuttaneiden lemmikkien vahingoittamistapausten yleistyneen. Sen sijaan joillakin muilla alueilla neuvojat eivät olleet törmänneet yhteenkään tapaukseen.

–  Tästä ei tietenkään voida suoraan päätellä, että joillakin alueilla tällaista ei tapahtuisi, huomauttaa Lindqvist.

Evidensia-eläinlääkäriketjun päivystys- ja tehohoidosta vastaava pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Maija Hagman kertoo, että myrkytysepäilyjä tulee Evidensian päivystyksessä vastaan melko usein: esimerkiksi koira on hotkaissut ulkona jotakin ja omistaja pelästyy, että kyseessä on myrkytetty tai muuten vaarallinen asia.

–  Usein nämä koirapotilaat sitten oksennutetaan varmuuden vuoksi ja omistajan mielenrauhan turvaamiseksi, Hagman toteaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Varsinaisia todennettuja, tahallisia myrkytystapauksia tulee Hagmanin mukaan Evidensian päivystyksessä vastaan todella harvoin.

Myrkytysepäilyt jäävät yleensä tutkimatta

SEY:n Lindqvist kertoo, että tyypillinen eläimelle vaarallinen syötti on lihapulla, nakki tai muu makupala, johon on laitettu sisälle lasia, nastoja tai myrkkyä. Eläinsuojeluneuvojien kokemuksen perusteella syöttejä ilmaantuu usein toistuvasti samoille alueille, mikä voi kertoa siitä, että asialla ovat samat tekijät.

Lindqvist muistuttaa, että myrkytystapauksissa ei voida aina olla varmoja siitä, onko myrkky tarkoitettu nimenomaan lemmikeille: lemmikki on saattanut syödä esimerkiksi rotille tarkoitettua myrkkyä. Eläinsuojeluneuvojat kertovat, että poliisi ei pääsääntöisesti ota lemmikkien myrkytysepäilyjä tutkittavaksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Tutkiminen on työlästä, kun ei tiedetä, mitä myrkkyä etsitään. Eläinsuojeluyhdistyksellä ja lemmikkien omistajilla on tutkimiseen harvoin taloudellisia resursseja, mistä syystä nämä jäävät yleensä tutkimatta ja siten vain epäilyksen tasolle.

Pahimmassa tapauksessa lemmikit ovat Lindqvistin tietojen mukaan kuolleet vaarallisiin syötteihin.

Lindqvist kertoo, että Suomessa tapahtuu myös lemmikkien pahoinpitelyä ja kiduttamista. Tyypillinen kohde on luonnossa vapaana liikkuva kissa, jota on saatettu esimerkiksi ampua tai polttaa. Eniten väkivaltaa kohdistetaan kuitenkin luonnonvaraisiin eläimiin, kuten lintuihin ja siileihin.

–  Onneksi tilanteet ovat harvinaisia, vaikkakin luonnonvaraisten eläinten kiduttamistapauksia on tullut viime vuosina esiin valitettavasti enenevässä määrin, Lindqvist sanoo.

Tahattomissakin vaaroissa korostuvat myrkyt

Vaarat, joita ihmiset jättävät eläimille luontoon ajattelemattomuuttaan, ovat selvästi tahallisia vahingontekoja yleisempiä, muistuttaa Lindqvist.

–  Tyypillisimpiä ovat roskat, lasit, siimat, köydet sekä verkot, joita jätetään luontoon. Nämä saattavat vahingoittaa lemmikkejä, jotka kulkevat luonnossa vapaana, mutta yhtä lailla myös luonnonvaraisia eläimiä. Korona-aikana uutena ilmiönä ovat tulleet luontoon jätetyt maskit, Lindqvist sanoo.

Maija Hagman Evidensiasta puolestaan kertoo, että tahattomissakin vaaroissa korostuvat myrkytykset.

–  Mahdollisesti kaikkein yleisin on ksylitolimyrkytys. Ksylitoli on koiralle vaarallista, sillä se laskee koiran verensokerin äkillisesti liian alhaiseksi ja voi pahimmillaan aiheuttaa vakavan maksavaurion, Hagman kuvailee.

Yleistä on myös altistuminen rottien ja hiirien torjuntaan käytetyille aineille. Esimerkiksi rotanmyrkkymyrkytys voi hoitamattomana aiheuttaa kuolemaan johtavan sisäisen verenvuodon.

Tahattomia myrkytyksiä tapahtuu myös kotioloissa: suklaamyrkytys on yleinen etenkin joulun aikaan, ja harvinaista ei ole myöskään se, että koira saa syötyä omistajalle tarkoitettuja lääkkeitä.

Hagman muistuttaa, että kesän vaaroihin kuuluvat maissintähkät ja grillivarrastikut, joita koirat saattavat ottaa grillauspaikoilta. Nämä voivat aiheuttaa suolitukoksia.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi