play

Lintilä väläyttää uutta kilpailukykysopimusta, jos tulehtuneilla työmarkkinoilla ei synny palkkakoordinaatiota – jättää sopijat ja sopimukselta toivotun sisällön auki

Lintilän mielestä valtion ei edelleenkään pidä puuttua palkkaratkaisuihin. Lehtikuva / Lauri Heino

Lintilän mielestä valtion ei edelleenkään pidä puuttua palkkaratkaisuihin. Lehtikuva / Lauri Heino

STT-Lehtikuva

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) väläyttää yhteiskuntasopimusta, jos työmarkkinaosapuolet eivät sovi palkkakoordinaatiosta.

–  Tällainen eri alojen välinen palkkakoordinaatio pitäisi olla. Sillä varmistetaan, että palkankorotukset pysyvät kansantalouden näkökulmasta järkevinä, kun ei ole enää keskitettyä mallia, hän sanoo STT:lle.

Kunta-alalle sovittiin vientialat ylittävistä palkankorotuksista viime viikolla. Tämän on ennakoitu aiheuttavan korotuspaineita palkkoihin myös yksityisellä sektorilla, muun muassa teollisuuden eri aloilla.

Lintilän mukaan työmarkkinaosapuolet ovat velvollisia tekemään palkkakoordinaatiota, sillä työn hinta on niiden vastuulla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Jos tässä palkkakoordinaatiossa ei onnistuta, sen seurauksena voi olla sitten kilpailukykymenetys, ja sitten ollaan taas sisäisten devalvaatioiden edessä eli jonkinlaista mallia tekemässä, onko se yhteiskuntasopimus vai mikä hyvänsä, hän maalailee.

Aiempi yhteiskuntasopimus, jonka nimeksi tuli kilpailukykysopimus, solmittiin vuonna 2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Sopimus muun muassa pidensi vuosittaista työaikaa 24 tunnilla ja leikkasi julkisen sektorin lomarahoja.

Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on ilmoittanut, että sopimus oli sen viimeinen keskitetty työmarkkinaratkaisu.

"Alat tietävät, missä kipukynnykset menevät"

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Lintilä kommentoi asiaa aiemmin Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle maanantaina. Hän sanoi lehden haastattelussa, että kansantalouden pitäminen vientikaupan kautta kunnossa edellyttäisi jatkossa kilpailukykysopimusta.

Hän on huolissaan Suomen kilpailukyvyn kehityksestä, joka on vaarassa heiketä.

–  Me olemme aika totaalisen vientivetoinen maa, joten kyllä meidän siitä tulee pitää huoli. Sillä on talouden ja työllisyyden kehityksen kannalta aivan keskeinen rooli, hän sanoo STT:lle.

Lintilä korostaa, että poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta valtion ei edelleenkään pidä sekaantua palkkaratkaisujen tekoon. Lintilä ei myöskään avaa ajatuksiaan siitä, miten palkkakoordinaatio tehtäisiin.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  On työmarkkinaosapuolten asia selvittää, miten se tapahtuisi. Alat tietävät, missä kipukynnykset menevät suhteessa verrokkimaihin.

Hän viittaa esimerkiksi Ruotsiin, jossa palkkakoordinaatioon on kyetty.

Ehdotukselle kritiikkiä

Hallituskumppanipuolue SDP:ssä kilpailukykysopimuksesta ei innostuta. Työministeri Tuula Haatainen (sd.) toteaa Twitterissä, että nopea inflaatio ja heikkenevä talousnäkymä ovat riittävän vaikeita haasteita syksyn työmarkkinaratkaisuille.

–  Uudet avaukset valtion puolelta ideoiduista kiky-sopimuksista eivät lisää luottamusta, päinvastoin. Jäitä hattuun, tviitissä lukee.

Myös SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm tyrmäsi esityksen tuoreeltaan. Hän sanoo lähettämässään tiedotteessa, että edellinen kilpailukykysopimus kuritti erityisesti julkisen sektorin naisvaltaisia aloja.

–  Tässäkö keskustan kiitos kaikille arjen sankareille, jotka ovat venyneet ja pyörittäneet yhteiskuntaamme vaikeina aikoina, hän kysyy.

Malm ehdottaa, että sopimuksen sijaan aiemmin työntekijöille siirretyt sosiaaliturvamaksut palautettaisiin takaisin työnantajien maksettavaksi. Tämä parantaisi ihmisten ostovoimaa, mikä tukisi myös kotimarkkinoita.

Ammattiliitot tyrmäävät esityksen

Lintilän väläytyksen tyrmää myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tviitissään.

–  Teollisuusliittoa ei uhkailla pakkolakipaketeilla, palkkojen leikkauksilla tai työaikojen pidentämisellä poliitikkojen toimesta. Tämä tiedoksi kaikille niille, jotka nyt pyytämättä ja yllättäen alkoi "kikyttämään", hän kirjoittaa.

Samansuuntaisen viestin lähetti tviitissään myös STTK:n puheenjohtaja Antti Palola.

–  Tiedoksi Mika Lintilä, että STTK ei toista kertaa lähde kiky-vedätykseen. Tiedoksi vielä, että EK halusi romuttaa vakautta ja ennakoivuutta Suomeen luoneen neuvottelu- ja sopimusjärjestelmän. Tässä on sitten tulos – valitettavasti.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta tyrmää niin ikään Lintilän ehdotuksen. Eloranta sanoo tiedotteessa, että "emme tarvitse uutta kikyä".

–  Nykyiset palkankorotukset eivät uhkaa Suomen kilpailukykyä, sillä palkat nousevat kilpailijamaissakin. Suurempi riski on, että suomalaisten ostovoima heikkenee, kotimarkkinat hyytyvät ja sitä kautta Suomen työllisyysaste laskee, Eloranta painottaa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi