Kaikkonen: Suomeen ei kukaan ole tyrkyttämässä ydinaseita

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) toteaa, ettei Nato ole tyrkyttämässä Suomeen ydinaseita. Kaikkonen sanoi, ettei Suomi ole myöskään hamuamassa niitä alueelleen.

–  Meillä ei ole rajoituksia jäsenyydellemme. Me hyväksymme sen, että Natolla on ydinasesateenvarjo ja hyväksymme Naton ydinasepolitiikan, kun jäseneksi menemme. Realiteetti on se, että Suomeen eikä Ruotsiin ei olla Naton puolelta tyrkyttämässä ydinaseita, Yhdysvallat eikä kukaan muukaan ole sellaisia tarjoamassa eikä tähän ole näköpiirissä muutosta. Emme mekään ole hamuamassa Suomeen ydinaseita, Kaikkonen sanoi tiedotustilaisuudessa.

Kaikkonen sanoi, että ydinpelotteeseen liittyvä tematiikka on sellaista, josta Suomella ei ole vielä kokemusta, joten osaamista on syytä kehittää.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) totesi, että voimassa oleva ydinenergialaki ja rikoslaki kieltävät ydinräjähteiden tuonnin Suomeen. Jos Suomeen siis haluttaisiin tuoda ydinaseita esimerkiksi Nato-harjoitusten yhteydessä, se vaatisi lakimuutosta. Kyseisiä lakeja ei ole tarkoitus Nato-jäsenyyden takia muuttaa – ainakaan tässä vaiheessa.

–  Tässä on muutenkin otettu sellainen linja, että jos sitten on myöhemmin muutettavaa lainsäädäntöä, sitä ei kaikkea ole koottu tähän, Haavisto sanoi.

–  Nyt tehdään se, mikä on välttämätöntä tässä Nato-jäsenyysprosessissa, ja jos myöhemmin tulee muita lainsäädännön täydennys- tai muutostarpeita, niihin palataan erikseen. Nato myöskin hyväksyy sellaisen ajattelun, että maat eivät kaikkea lainsäädäntöään muuta kerralla.

Koska Suomi ei ole vielä jäsen, ei se osallistu ydinaseista käytävään Naton sisäiseen keskusteluun. Haavisto huomautti, että Naton tavoite on ydinaseeton maailma. Siihen pääseminen edellyttää monenkeskisiä neuvotteluja.

Naton läsnäolon pitäisi täyttää kaksi ehtoa

Torstaina julkaistu hallituksen esitysluonnos on siis sisällöltään melko suppea, eikä ota kantaa useimpiin sellaisiin asioihin, joista ei tässä kohtaa tarvitse tehdä päätöstä.

Esitysluonnos ei esimerkiksi ota kantaa mahdollisuuteen sijoittaa Suomeen Naton tukikohta. Kysyttäessä jonkin alemman tason esikunnan sijoittamisesta Pohjoismaihin Kaikkonen totesi, että sen hyödyllisyys täytyisi arvioida koko liittokunnan kanssa.

–  Kaksi ehtoa pitää täyttyä: ratkaisujen täytyy olla Naton kannalta perusteltavissa, ja toisaalta Suomen turvallisuutta vahvistavia.

Kaikkosen mukaan asiasta ei ole mitään kerrottavaa vielä tämän vuoden puolella, mutta keskustelut etenevät ensi vuonna.

Miljoonien kustannukset jo ensi vuonna

Esitysluonnoksesta kuitenkin ilmenee, että liittyminen Naton jäseneksi aiheuttaa Suomelle merkittäviä kustannuksia.

Alustavissa kartoituksissa on jäsenyyden aiheuttamia välittömiä lisähenkilöstötarpeita uusiin tehtäviin tunnistettu yhteensä noin 110 tehtävää ensi vuonna, näistä 15 henkilötyövuotta Suomen Nato-edustustossa. Tunnistettujen lisäresurssien vuotuinen kustannusarvio on noin 12 miljoonaa euroa.

Suomelle tulee lisäkustannuksia myös liittymisestä Naton puolustussuunnitteluprosessiin ja siitä, että Suomelle kohdistetaan suorituskykytavoitteita. Haavisto kertoi tiedotustilaisuudessa, että näitä lisäkustannuksia on mahdollista arvioida vasta Suomen liittymisprosessin edetessä.

Kustannuksia aiheutuu esitysluonnoksen mukaan muun muassa Naton rauhanajan tehtävistä, monikansallisista suorituskykyhankkeista, johtamisjärjestelmistä ja valmiusvaatimuksista. Suomen jäsenyys ajoittuu vaiheeseen, jossa Naton pelotteen ja puolustuksen keskeiset osatekijät ovat murroksessa.