Nato-kiista Turkin kanssa voidaan sopia diplomatialla, tutkijat uskovat

Pattitilanne Turkin kanssa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä saadaan lopulta ratkaistua diplomatialla, uskovat STT:lle puhuneet Ulkopoliittisen instituutin (Upin) tutkijat.

Turkki on laatinut pitkän vaatimuslistan Suomelle ja Ruotsille, muiden muassa asevientikiellon purkamisesta sekä terroristiepäiltyjen palauttamisesta Turkille. Vaatimusten sisältö on kuitenkin vaihdellut viime päivinä presidentti Recep Tayyip Erdoganin puheissa sekä Turkin valtiollisissa medioissa.

Ratkaisu voi löytyä asioista, joita ei vaadittu

Turkki aloitti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemusten käsittelyn jarruttamisen jo keskiviikkona, sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi jättivät yhdessä jäsenhakemuksensa.

Financial Times -lehden mukaan Naton neuvosto tapasi keskiviikkona tavoitteenaan avata liittymiskeskustelut samana päivänä, kun Suomi ja Ruotsi jättivät hakemuksensa, mutta Turkki esti lehden mukaan äänestyksen asiasta.

Upin johtajan Mika Aaltolan mukaan jokaisen uuden jäsenmaan pitää todistaa, että he ovat sitoutuneita toistensa puolustamiseen. Turkki odottaa nyt Suomen ja Ruotsin osoittavan, miksi he ovat Turkille puolustuskumppaneina luotettavia.

–  Usein ratkaisut löytyvät asioista, joita ei ole vaadittu. Turkille voidaan tarjota todistusaineistoa myös muilla keinoilla esimerkiksi sitoutumalla Turkin muihin hankkeisiin. Vaatimuslistahan pitää sisällään asioita, jotka ovat sovittavissa, mutta myös asioita, joita ei periaatteellisista syistä voida sopia, Aaltola sanoi.

Tällainen kiista ei kuitenkaan ole Natossa ennennäkemätön, hän muistutti.

–  Aiemminhan Makedonia joutui vaihtamaan nimensä, jotta Kreikka hyväksyi sen jäseneksi, Aaltola sanoi.

Onko Turkki sotaa käyvä maa vai ei?

Hänen mukaansa asevientikielto on asia, josta mahdollisesti voitaisiin päästä sopuun. Suomi ja Ruotsi asettivat osana EU-rintamaa vuonna 2019 asevientikiellon Turkin Syyriaan tekemän hyökkäyksen takia.

Vaikka Turkilla ei ole merkittävää asekauppaa Suomen ja Ruotsin kanssa, ei se virkamiesten mukaan halua periaatteessa ottaa liittoumaan maita, jotka eivät suostu asekauppoihin sen kanssa.

–  Tilanne on jo Syyriassa kehittynyt ja liikkunut eteenpäin. Suomelta ja Ruotsilta ele oli lähinnä symbolinen ja poliittinen. Suomessa on se myös sisäpoliittinen kysymys. Sotaa käyviin maihin ei viedä aseita, mutta onko Turkki sellainen? Turkki on mukana Syyrian konfliktissa, mutta onko se sotaa käyvä maa? Se on se kysymys, Aaltola sanoi.

Henkilöluovutukset ovat vaikeampi asia ratkaista. Turkissa terrorismin määritelmä on lavea, ja terroristiksi voidaan lukea melkeinpä kuka tahansa hallintoa vastustava henkilö.

–  En usko, että Turkki tulee vastustamaan (Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä) henkilöluovutusten takia loppuun asti, koska moni muukin maa on ollut luovuttamatta Turkille vaadittuja henkilöitä, Aaltola sanoi.

–  En usko, että Turkki haluaa viedä asioita kuilun partaalle siten, että Natolle tulisi isoja ongelmia. Ei Turkki halua siihen tilanteeseen kokonaan jumittua, mutta kysymys on vakava, koska Turkki voi periaatteessa estää jäsenyyden kokonaan.

Yhdysvallat laittoi täyden arvovaltansa peliin

Kiistan ratkaisemista voi edistää myös vankka tuki, jota Yhdysvallat osoitti presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin vierailulla Valkoisessa talossa torstaina. Johtajat tapasivat vierailullaan presidentti Joe Bidenin, varapresidentti Kamala Harrisin sekä puolustusministeri Lloyd Austinin.

–  Eilenhän Yhdysvallat heitti täyden arvovaltansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyden taakse, eli Turkki menettää siinä omaa poliittista arvovaltaansa. Saavuttaako Turkki tällä mitään tavoitteitaan, heidänkin täytyy tehdä arvio sille, että mitä tässä tavoitellaan. Yhdysvaltain viesti ei ollut kovin huolestunut sen suhteen, etteikö kiista Turkin kanssa olisi hoidettavissa, sanoi Upin vanhempi tutkija Matti Pesu STT:lle.

Pesun mukaan Turkin vastustuksesta tuskin tulee ehdoton este Nato-jäsenyydelle, mutta se voi lykätä Suomen ja Ruotsin Natoon hyväksyntää. Lisäksi maiden parlamentit menevät tauoille kesällä, mikä osaltaan venyttää prosessia.

–  Jäsenyysprosessin venyminen on tässä se välitön haaste – ei se, että Turkki nyt lopullisesti asettuisi poikkiteloin Suomen jäsenyydelle. Mitään nopeaa läpimurtoratkaisua tästä ei ole tullut, mutta toivotaan, että tulee lähipäivinä tai lähiviikkoina, Pesu sanoi.

–  Suomen ja Ruotsin jäsenyysneuvottelut voisivat alkaa sillä samalla sekunnilla, kun Ankarasta tulee vihreää valoa. Muuthan Nato-maat olisivat valmiit aloittamaan keskustelut Suomen ja Ruotsin kanssa saman tien.

"Vaikeampiakin asioita on ratkaistu diplomatialla"

Mikään ei kuitenkaan estä Turkkia jarruttamasta hyvinkin pitkään, Pesu sanoo,

– Nato toimii konsensusperiaatteella, eli niin kauan kuin Turkki jarruttaa, Nato ei voi tehdä yhtään mitään. Kun yksi jäsenmaa haraa vastaan, niin mikään ei liiku, Pesu sanoi.

Neuvottelujen kannalta Turkin kanssa olisi tärkeintä tietää, mikä vastaan hankaamisessa on tärkein päämäärä.

– Emme tiedä, mitä on kommunikoitu diplomaattisia kanavia pitkin. Suomessa Niinistö viestitti voimakkaastikin sitä, että hän kuuntelee Turkkia ja on valmis keskustelemaan. Niinistö ojensi siinä kättä, Pesu sanoi.

Pesu on myös sitä mieltä, että Suomi saattaa lopulta joustaa asevientiasiassa, mutta oikeusvaltiona Suomi ei hänestä voi "politisoida" palautuksia. Turkin oikeusministeriön mukaan Suomi ja Ruotsi olisivat hylänneet Turkin pyynnöt luovuttaa 33 ihmistä, joita Turkki pitää joko kurdijärjestö PKK:n ja tai Yhdysvalloissa asuvan turkkilaisaarnaajan Fethullah Gülenin liikkeen kannattajina.

–  Koska tässä nyt kuitenkin on koko Suomen turvallisuus pelissä, niin kyllä Suomella kompromissihalua on – pakko olla. Jonkinlaisen rypyn tämä on aiheuttanut Nato-polullemme, joka muuten on edistynyt hämmästyttävän tehokkaasti, Pesu totesi.

–  Näyttää siltä, että vaikeampiakin asioita on diplomatialla ratkaistu eikä tämä näytä sellaiselta asialta, jota ei voisi ratkaista.