Pallo Suomen jäsenyyshakemuksesta on nyt Naton puolella kenttää – Suomen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläät veivät hakemuskirjeet sotilasliiton pääsihteerille

Seuraavat askeleet Suomen Nato-prosessissa riippuvat siitä, miten nopeasti Naton neuvosto tekee päätöksen liittymiskeskustelujen aloittamisesta Suomen ja Ruotsin kanssa.

Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff jättivät keskiviikkoaamuna hakemuskirjeet Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille sotilasliiton päämajassa Brysselissä.

STT:n haastattelemat Korhonen ja Wernhoff eivät halunneet arvioida, kuinka nopeasti seuraavia askelia päästään ottamaan.

–  Pallo on nyt Naton puolella kenttää, Korhonen totesi.

Naton neuvostossa istuvat sotilasliiton 30 jäsenmaan suurlähettiläät. Neuvosto kokoontui keskiviikkona, mutta tapaamisessa ei tehty vielä päätöstä seuraavista askelista.

Wernhoff arvioi, että Naton neuvoston on otettava kantaa varsin moneen asiaan, joten kannattaa valmistautua myös siihen, että asian etenemisessä kestää hetki.

Nato-virkamiehen mukaan kaikkien liittolaisten turvallisuusintressit on otettava huomioon.

–  Työskentelemme määrätietoisesti kaikkien kysymysten ratkaisemiseksi ja nopean päätöksen saavuttamiseksi, Nato-virkamies kommentoi kokouksen jälkeen.

Prosessia varjostaa Turkin kanta

Suomen ja Ruotsin aikeet liittyä Natoon ovat saaneet myönteisen vastaanoton lähes kaikista Naton jäsenmaista, mutta Turkki on suhtautunut asiaan vastahankaisesti.

Wernhoffin mukaan keskustelu erilaisista kannoista ikään kuin kuuluu pelin henkeen.

–  Ei ole epätavallista, että jäsenmaista koostuvissa järjestöissä on erilaisia kantoja, Wernhoff sanoi.

Suurlähettiläät eivät halua kommentoida sitä, miten Turkin kanta vaikuttaa Naton neuvoston keskusteluihin Suomen ja Ruotsin hakemuksista.

–  On ehkä parempi, että Turkki puhuu omasta puolestaan, mutta Natossa on 30 suvereenia valtiota, joiden on löydettävä yhteisymmärrys, Korhonen sanoi.

Korhonen ei halua kommentoida, millaisia keskusteluja Suomen ja Ruotsin edustustot ovat käyneet Turkin kanssa. Hän ei myöskään ota kantaa julkisuuteen nousseisiin tietoihin, että Nato-kysymyksessä Turkkia hiertäisi erityisesti asekauppa, jota monet maat ovat rajoittaneet sen kanssa.

Korhosen mukaan Stoltenberg mainitsi viime päivinä käydyn Turkki-keskustelun aamun tapaamisessa, kun suurlähettiläät jättivät hakemuskirjeet.

Kirjeen luovutus oli koruton hetki

Hakemuskirjeiden toimittaminen oli lyhyt ja koruton hetki. Stoltenberg otti Suomen ja Ruotsin suurlähettiläät vastaan pienessä, vaaleasävyisessä huoneessa Naton päämajassa.

Huoneen seinustalle oli tuotu Suomen, Ruotsin ja Naton liput. Maiden liput olivat esillä myös hakemuskirjeitä suojanneissa kansioissa sekä suurlähettiläiden asuissa.

Korhonen oli valinnut ylleen valkoisen paidan ja sinisen solmion, kun Wernhoffilla oli sininen paita ja keltainen solmio.

Korhonen kuvailee tilaisuuden olleen hieno alku tälle päivälle. Wernhoff luonnehtii hakemuksen jättämistä suureksi askeleeksi Ruotsille, mutta huomauttaa yleisen turvallisuuspoliittisen tilanteen olevan vakava Euroopassa.

Vastaanottaessaan hakemukset Stoltenberg sanoi, että muutamien viime päivien aikana jäsenmaat ovat ilmoittaneet sitoutuvansa Suomen ja Ruotsin turvallisuuden varmistamiseen.

–  Kaikki jäsenmaat ovat yhtä mieltä siitä, että Naton laajeneminen on tärkeää, hän sanoi.

Suomi ja Ruotsi ovat Naton läheisimpiä kumppanimaita, Stoltenberg muistutti.

–  Teidän jäsenyytenne Natossa lisäisi yhteistä turvallisuuttamme.

Liittymiskeskustelut olisivat nopeat

Korhonen toivoo, että hakemusprosessi etenisi kokonaisuudessaan nopeasti ilman tarpeettomia viivästyksiä.

Jos liittymiskeskustelut päätetään aloittaa, seuraavaksi Brysseliin suuntaa Suomen valtuuskunta. Ulkoministeriöstä on arvioitu, että Naton sihteeristöllä olisi valmius ottaa valtuuskunta vastaan Brysseliin melko nopeasti, noin muutamassa päivässä kirjeen antamisen jälkeen.

Liittymiskeskusteluissa käydään läpi viisi osa-aluetta, jotka ovat poliittiset kysymykset, oikeudelliset kysymykset, resurssikysymykset, tietoturvallisuuteen liittyvät kysymykset sekä puolustus- ja sotilaalliset kysymykset.

On arvioitu, että keskustelut veisivät yhden tai kaksi päivää.

Keskustelujen jälkeen Suomi vastaisi aiekirjeellä, jolla se vahvistaisi olevansa valmis sitoumuksiin. Sitten Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittaisivat Suomen liittymispöytäkirjan Brysselissä ja Suomesta tulisi Naton tarkkailijajäsen.

Stoltenberg on aiemmin arvioinut, että liittymispöytäkirja voitaisiin allekirjoittaa noin kahden viikon kuluessa siitä, kun hakemus on tullut perille Natoon.

Muutto edessä suurlähettiläille

Liittymispöytäkirjan allekirjoituksen jälkeen edessä olisi kuitenkin vielä joidenkin kuukausien odotus, sillä Suomen ja Ruotsin jäsenyys pitäisi hyväksyä kaikissa Nato-maissa kansallisella tasolla.

Jos Suomi ja Ruotsi hyväksytään lopulta Naton jäsenmaiksi, tietäisi se myös muuttoa Suomen ja Ruotsin Nato-edustustoille. Kumppanimaina Suomen ja Ruotsin edustustot ovat toimineet Naton päämajan tuntumassa, päämajan portteja reunustavan tien toisella puolella.

Jäsenmaina Suomi ja Ruotsi toivotettaisiin tervetulleiksi porttien sisäpuolelle.

Korhonen arvioi, että Nato-edustuston työhön saataisiin tuolloin myös lisää resursseja.