play

Neljä viidestä parikymppisestä miehestä uinaili aluevaalien ohi, kertoo Tilastokeskus

 Äänestysvilkkaus aluevaaleissa vaihteli suuresti eri väestöryhmien välillä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Äänestysvilkkaus aluevaaleissa vaihteli suuresti eri väestöryhmien välillä. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

STT-Lehtikuva

Tammikuun aluevaalien äänestysvilkkaus jäi 47,5 prosenttiin, mutta vaihtelu eri väestöryhmien välillä oli näissäkin vaaleissa suurta, ilmenee Tilastokeskuksen analyysistä. Kaikkein passiivisimpia olivat 20–24-vuotiaat miehet, joista vain 21,5 prosenttia käytti äänioikeuttaan.

Saman ikäryhmän naisista äänesti 31,2 prosenttia.

Aktiivisimpia äänestäjiä olivat 65–74-vuotiaat, joista peräti 63,2 prosenttia osallistui. Naisten äänestysaktiivisuus oli pari prosenttiyksikköä suurempi kuin miehillä. Iäkkäimmässä eli yli 75-vuotiaiden ikäryhmässä äänestysaktiivisuus jäi jo alhaisemmaksi, 50,3 prosenttiin.

Korkea koulutus lisää perinteisesti äänestämisen todennäköisyyttä ja niin kävi näissäkin vaaleissa. Ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijakoulutuksen suorittaneiden äänestysprosentti oli 40,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin niillä äänioikeutetuilla, joilla oli pelkkä perusasteen koulutus.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Yli 80 prosentin äänestysaktiivisuuteen päästiin aluevaaleissa vain yhdessä ryhmässä. Näin aktiivisesti äänestivät ylimmän korkeakoulututkinnon suorittaneet 65–74-vuotiaat.

Tulotasolla mitaten ero oli myös selvä. Kun äänioikeutetut jaettiin tulodesiileihin, äänesti lähes kaksi kolmannesta niistä, joiden tulot nostivat heidät suurituloisimpaan kymmenesosaan. Alimmassa tuloluokassa äänestysaktiivisuus oli alle 30 prosenttia. Ylimpään tulodesiiliin luetaan ne, joiden vuositulot ylittävät 39  925 euroa.

Ulkomaalaistaustaisten äänestysaktiivisuus jäi erittäin alhaiseksi. Äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvien joukossa äänesti vain 13,5 prosenttia. Ruotsinkieliset taas äänestivät keskimääräistä selvästi ahkerammin, ja ruotsia äidinkielenään puhuvista äänesti 59 prosenttia.

Aluevaalit järjestettiin ensimmäisen kerran 23. tammikuuta. Niissä valittiin edustajat 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoon. Vaaleja ei toimitettu Helsingissä eikä Ahvenanmaalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi