play

Nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä lisääntyneet koronapandemiassa, kertoo THL:n selvitys

Korona-aika on muun muassa vaikeuttanut avun saamista. Lehtikuva / Eija Kontio

Korona-aika on muun muassa vaikeuttanut avun saamista. Lehtikuva / Eija Kontio

STT-Lehtikuva

Koronapandemia on näkynyt monien kielteisten lieveilmiöiden lisääntymisenä muun muassa nuorten parissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uuden selvityksen mukaan nuorten kokema lähisuhdeväkivalta ja seksuaalinen häirintä ovat yleistyneet korona-aikana. THL:n asiantuntija-arvio selvitti koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Lapsista ja nuorista aikaisempaa useampi on THL:n mukaan kokenut epidemian aikana vanhempien tai muiden huolta pitävien aikuisten tekemää fyysistä ja henkistä väkivaltaa. Korona-aika on myös vaikeuttanut avun hakemista ja saamista.

Myös etäkoulu ja muut nuorten elämää rajoittaneet toimet ovat vaikuttaneet nuorten hyvinvointiin, kun arjen rutiinit ovat häiriytyneet.

Esimerkiksi 8.–9. luokilla opiskelevista tytöistä viime vuonna entistä useampi kertoi kokemastaan väkivallasta kahden vuoden takaisiin lukemiin verrattuna. Entistä useampi kertoi myös perheenjäsenten välisestä väkivallasta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Nuorten kokemuksissa oli eroja hyvinvointialueittain. Eniten väkivaltaa viimeisen vuoden aikana kertoivat kohdanneensa tytöt Pohjanmaalla, Itä-Uudellamaalla ja Helsingissä.

–  Peruspalveluissa on oleellista kiinnittää huomiota lähisuhdeväkivallasta kysymiseen sekä erityisesti maahan muuttaneiden ja lasten tarpeiden huomioimiseen. Lähisuhdeväkivallasta ja avun saamisesta on tärkeä tiedottaa monikielisesti ja -kanavaisesti, sanoo tiedotteessa THL:n erikoistutkija Johanna Hietamäki.

Tytöt kertoivat korona-aikana selvästi aiempaa useammin myös seksuaalisesta häirinnästä. Perusasteen 8.- ja 9.-luokan sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten 1.–2. vuoden opiskelijatytöistä noin puolet on kokenut viime vuonna seksuaalista häirintää. Vielä vuonna 2019 osuus oli kolmanneksen luokkaa.

Julkisilla paikoilla nuoret kokivat seksuaalista häirintää eniten isoissa kaupungeissa. 8.–9. luokkien helsinkiläistytöistä tällaista häirintää oli kokenut kolmannes.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa myös hieman aiempaa useampi poika, mutta pojilla osuus pysyi silti noin kymmenesosan tuntumassa.

"Oleellista tunnistaa oireilun juurisyyt"

Etäkoulu ja sosiaalisten suhteiden väheneminen ovat THL:n mukaan lisänneet esimerkiksi opiskeluvaikeuksia, ahdistuneisuutta ja syömishäiriöitä sekä peruskoulussa, toisella asteella että korkeakouluissa. Koulu-uupumus on yleistynyt kaikissa ikäryhmissä. Entistä harvempi kertoi pitävänsä koulunkäynnistä.

Yläkoulun ja toisen asteen opiskelijatytöillä koulu-uupumus on ollut kasvussa jo vuodesta 2006, ja korona-aikana se on lisääntynyt entisestään. Koulu- ja opiskelu-uupumus ennustavat pitkittyessään muun muassa masennusta ja opintojen keskeyttämistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Nuorten kohdalla on oleellista pyrkiä tunnistamaan psyykkisen oireilun juurisyyt. Jos ne liittyvät esimerkiksi opiskeluvaikeuksiin, on syytä panostaa juuri tätä ongelmaa korjaaviin toimiin. Oppimisen tukitoimilla on keskeinen merkitys lasten ja nuorten psyykkiselle hyvinvoinnille, toteaa tiedotteessa THL:n ylilääkäri Terhi Aalto-Setälä.

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kärsineistä 40 prosenttia kertoi, ettei saanut apua, vaikka olisi sitä tarvinnut. Tulos käy ilmi viime vuoden kouluterveyskyselystä.

Epidemian arvellaan vaikuttavan pitkällä, 3–5 vuoden aikavälillä erityisesti lastensuojelun jälkihuollossa olevien nuorten opiskeluihin ja työllistymiseen.

Kontrolloivaa väkivaltaa parisuhteissa

THL:n selvityksessä tutkittiin korona-ajan vaikutuksia moniin eri ryhmiin ja yhteiskunnan osa-alueisiin. Korona-aikana lisääntyi myös parisuhdeväkivalta, erityisesti kontrolloiva väkivalta, jossa epidemiaan vedoten on rajoitettu ihmisten liikkumista ja käytetty fyysistä väkivaltaa. Parisuhdeväkivaltaa kokeneilla korona-aika vähensi puolisoiden läheisyyden tunteita ja lisäsi riitoja.

Korkeakouluopiskelijoilla mielenterveyden oireet, syömishäiriöt ja opiskelustressi ovat lisääntyneet pandemian aikana. Yleisiä ovat olleet myös yksinäisyys, univaikeudet sekä opiskeluvaikeudet.

Syksyn 2021 perusteella korkeakouluopiskelijoiden tilanne saattaa olla hieman helpottamassa, THL:n selvityksessä kerrotaan. Toisaalta monella opiskelijalla taloudellinen tilanne on heikentynyt ja velkataakka kasvanut. Maailmantilanne sekä ruoan hinnan nousu voivat myös heijastua korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointiin.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi