THL: Joidenkin rokotusten kattavuus lapsilla on laskenut

Lasten rokotusohjelmaan kuuluvien rokotteiden rokotuskattavuus on joidenkin rokotteiden osalta laskenut hieman parin viime vuoden aikana, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tieto selviää valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.

Vuonna 2020 syntyneistä lapsista 97 prosenttia on saanut kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta suojaavan viitosrokotteen. THL:n mukaan sen rokotuskattavuus on vuonna 2019 ja 2020 syntyneillä hieman matalampi kuin aiemmissa ikäluokissa, joissa kattavuus on ollut liki 99 prosenttia.

Tuhkarokolta, sikotaudilta ja vihurirokolta suojaavan MPR-rokotteen ensimmäisen annoksen on saanut noin 94 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä lapsista. Myös MPR-rokotuskattavuus on THL:n mukaan ollut hitaassa laskussa.

Rotavirusrokotteen ja pneumokokkirokotteen kattavuudet ovat entisellä tasolla. Niistä ensimmäisen on saanut 93 prosenttia ja jälkimmäisen 96 prosenttia vuonna 2020 syntyneistä.

^{Vesirokkorokotteen suosio} vaikuttaa THL:n mukaan tasaantuneen. Rokote tuli rokotusohjelmaan syksyllä 2017, minkä jälkeen sen suosio kasvoi vuosittain. Vuonna 2020 syntyneistä se annettiin 86 prosentille, ja osuus on samaa luokkaa edellisvuoden kanssa.

Tilanteen vaihtelevat hyvinvointialueittain, sillä joillakin alueilla rokotuskattavuus on myös noussut.

Rokottamattomuus on THL:n mukaan kuitenkin edelleen erittäin harvinaista. Lasta pidetään rokottamattomana, jos hän ei ole saanut yhtään rotavirus-, pneumokokki-, MPR- ja viitos- tai nelosrokotetta.

^{THL kertoo} tiedotteessaan, että niiden lasten, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kolmeen ikävuoteen mennessä, osuus on pysynyt vakaana vuosia. Yleensä rokottamattomia on ollut noin yksi prosentti ikäluokasta, mutta vuonna 2020 syntyneissä lapsissa osuus on noussut 1,4 prosenttiin.

Sen sijaan niiden lasten, jotka eivät ole saaneet yhtään rokotusta kahdeksaan ikävuoteen mennessä, osuus ei ole juurikaan kasvanut. Vuonna 2015 syntyneistä 8-vuotiaiksi ilman perusrokotuksia jääneitä on 0,8 prosenttia.

THL:n mukaan rokotuskattavuustiedot raportoidaan nyt ensimmäistä kertaa paitsi maanlaajuisesti ja kuntatasolla myös hyvinvointialueittain. Koska rokotusten kirjaamisessa ja tiedonsiirrossa on ollut ongelmia, todellisten kattavuuksien arvioidaan olevan rekisterin lukuja korkeampia.

THL:n asiantuntijalääkäri Anniina Virkku kertoo tiedotteessa, että syitä laskulle selvitetään yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Hän sanoo, että lasku voi selittyä pelkästään tiedonsiirron puutteilla, mutta syitä voi olla muitakin.

–  Koronapandemian alussa pikkulasten rokotuksissa oli puutteita, mutta pääosin rokotukset on otettu myöhemmin.