"Kävelin koululle täysin valmiina toteuttamaan sen suunnitelman" – koulusurman valmistelusta syytetty nainen kertoi oikeudessa merkittävästä hetkestä, kun hän päätti kääntyä takaisin

Aseistautuneena Isonkyrön yläkoululle maaliskuussa mennyt 23-vuotias nainen kertoi kuulemisessaan tänään, mitä ajattelee koulusurmista nykyään.

–  Uskon, että pidän niitä yhtä hirvittävinä tai hirvittävämpinä kuin kaikki täällä, koska olen ollut niin lähellä sitä. Ei ole oikein sanoja – muuta kuin, että se on kauheaa, nainen sanoi.

Syyttäjä vaatii naiselle enintään seitsemän vuoden vankeusrangaistusta useasta törkeän henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta. Nainen kiistää syytteet. Oikeudenkäynti alkoi eilen Pohjanmaan käräjäoikeudessa Vaasassa.

Nainen meni 12. maaliskuuta Isonkyrön koulukeskukselle mukanaan muun muassa ladattu pistooli, seitsemän lähes täyttä lipasta ja noin 190 patruunaa.

Nainen myönsi kuulemisessaan, että oli valinnut kohteekseen juuri Isonkyrön yläkoulun. Konkreettinen suunnitelma muotoutui hänen mukaansa tämän vuoden puolella. Viime kesänä saamansa aseen hän kertoi hankkineensa myös ampumaharrastusta varten.

Nainen kertoi keksineensä koulun uutisoinnista ja todenneensa sen "käytännölliseksi". Hän sanoi tienneensä kouluun liittyviä käytännön asioita, kuten koulun aikataulut, ruokatunnit ja miten ovet ovat auki.

Nainen lähti kotoaan Vaasasta kymmenen aikoihin ja kertoi olleensa koululla hyvissä ajoin. Koulun parkkipaikalla ollessaan hän sai läheiseltään puhelun, jossa hyvästeli tämän.

Puhelun jälkeen nainen nousi autosta, laittoi asevyön paikalleen ja valmisteli aseen. Sen jälkeen hän julkaisi Instagramissa linkit, joiden kautta pääsi näkemään hänen tekemänsä asevideon ja kirjoituksen.

–  Kävelin koululle täysin valmiina toteuttamaan sen suunnitelman, nainen sanoi.

Lyhyen kävelymatkan aikana tapahtui naisen mukaan jotakin. Hän sanoi kävelleensä pääovia kohti niin lähelle, että näki niistä sisään. Sitten hän pysähtyi, omien sanojensa mukaan konkreettisesti sekä ajatuksen tasolla.

–  Kun näin ne ihmiset, niin tajusin, etten pysty siihen, että en halua sellaista tehdä. Ja siinä tuli vahvasti vaan se, että en pysty, en halua. En haluaisi ikinä tehdä mitään sellaista.

Nainen kertoi kävelleensä takaisin autolle ja olleensa yhteydessä läheiseensä ja poistaneensa linkit Instagramista.

–  Olin ehkä vähän paniikissa.

Nainen sanoi halunneensa kertoa läheiselleen mielensä muutoksesta. Hän sanoi kokeneensa tilanteen ja sen kertomisen todella merkittävänä, vaikka läheinen ei välttämättä olisi tajunnut, mistä hän puhui.

–  Totesin, että en halua tällaista, että en ole mikään terroristi – – se oli niin merkittävää, että halusin sanoa sen jollekin.

Naisen mukaan päätökseen kääntyä koululta ei vaikuttanut oppilaiden nuoruus eikä varsinaisesti läheisen kanssa käyty puhelu. Hän sanoi alkaneensa epäröimään suunnitelmansa toteuttamista jo aiemmin. Luopuminen siitä tapahtui hänen mukaansa asteittain.

–  Se into, joka oli 2022, se on laskenut, että enemmänkin se ajan kuluminen antoi aikaa ajatella ja kohdallani se on mennyt niin, että olen pikemminkin alkanut kyseenalaistamaan sitä ja epäröimään.

Hän kertoi menneensä koululle, koska ajatteli, että nyt tai ei koskaan.

–  Ja olen päätynyt siihen, että ei ikinä. – – sinä päivänä luovuin koko päätöksestä ja päätös on vahvistunut, että tein oikein.

Syyttäjä kysyi naiselta vielä tarkemmin suunnitelmasta luopumisesta.

–  Päätin toimia sen suunnitelman mukaan. Oli ainoastaan se ajatus, että se pitäisi tehdä. Ei oikeastaan olisi kiinnostanut, halu siihen oli pudonnut jo aikaisemmin pois. Ei ollut kovin vaikea luopua (teosta), koska se oli tapahtunut asteittain ja tajusin, etten pysty siihen ikinä.

Syyttäjä kysyi vielä, kuinka uskottavana koulusurmasuunnitelmasta luopumista voidaan pitää. Nainen selitti, ettei koe, että hänen tarvitsisi luopua arvoistaan kuten luonnon arvostamisesta, ja että kyse oli aiemmin jonkinlaisesta ajatusvääristymästä.

–  Ymmärrän asian kauheuden. Se hirvittää minuakin.

Apua vaikeassa tilanteessa antaa esimerkiksi Mieli ry:n kriisipuhelin, joka päivystää suomeksi vuorokauden ympäri numerossa 09 2525 0111. Lisäksi verkossa keskusteluapua antavat verkkokriisikeskus Tukinet ja Sekasin-chat.