play

"Pidin kesäloman viimeksi seitsemän vuotta sitten"– Kaksi mikkeliläistä yrittäjää kertoo, miksi he eivät koskaan lomaile kesällä

Mökkitalkkari Pasi Tapio eli Pasi Kiljunen ei ole pitänyt kesälomaa kahdeksaan vuoteen.

Mökkitalkkari Pasi Tapio eli Pasi Kiljunen ei ole pitänyt kesälomaa kahdeksaan vuoteen. Kuva: Lotta Tuominen

Elina Jäntti / Savon Sanomat

Siis hetkinen, etkö oikeasti pidä yhtään kesälomaa? Tämän kysymyksen mikkeliläinen parturi-kampaaja ja meikkaaja Ritva Hämäläinen kuulee usein uusilta asiakkailtaan tai tuttaviltaan, kun kesäsuunnitelmat tulevat puheeksi.

En hirveästi lomaile, Hämäläinen vastaa ihmettelijöille.

Viimeisin Hämäläisen pidempi lomajakso oli talvella 2021. Silloin hän piti viiden päivän loman ja matkusti Rukalle laskettelemaan.

– Kesäloman olen pitänyt viimeksi seitsemän vuotta sitten. Lomailin silloin kaksi viikkoa.

Kahta viikkoa pidempää lomaa Hämäläisellä ei ole ollut 30-vuotisen työuransa aikana koskaan, ellei lasketa äitiyslomia yli parikymmentä vuotta sitten.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hämäläisen lomattomuutta selittää osittain hieman tavallisesta poikkeava työrytmi. Viimeiset viitisen vuotta hän on tehnyt nelipäiväistä työviikkoa. Sen aikana hän tosin tekee töitä koko viikon edestä tai ylikin. Työpäivät ovat usein 10–11-tuntisia tai joskus pidempiäkin, jos asiakkaat tarvitsevat myöhäisiä ilta-aikoja.

Kolmipäiväisten viikonloppuvapaiden lisäksi Hämäläinen ei pidä muita lomia.

Parturi-kampaamo Groove Stylessä sopimusyrittäjänä työskentelevä Ritva Hämäläinen saa ajatukset irti työstä tekemällä puutarhahommia omalla pihalla.

Parturi-kampaamo Groove Stylessä sopimusyrittäjänä työskentelevä Ritva Hämäläinen saa ajatukset irti työstä tekemällä puutarhahommia omalla pihalla. Kuva: Peppi Lokka

– Kesällä otan joskus yksittäisiä lomapäiviä, jolloin viikonloppu vähän pitenee.

Onko kesäloma välttämätön hyvinvoinnille, vai voiko ihminen pärjätä ilmankin?

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Anniina Virtanen sanoo, että useimmat ihmiset kaipaavat lomaa, sillä se on jaksamisen ja palautumisen kannalta tärkeä asia.

Jos kuitenkin arki on riittävän tasapainossa ja siihen mahtuu palautumisen ja rentoutumisen hetkiä, lomailu ei ole hyvinvoinnin kannalta aivan välttämätöntä.

– Ilman lomaakin voi pärjätä, jos työ ei haukkaa arjesta aivan kaikkea ja elämään mahtuu muutakin. Myös mielekkäässä työssä, jossa on jaksamista tukevia elementtejä, voi jaksaa hyvin lomatta. Lomien hyvät vaikutukset hyvinvointiin haihtuvat joka tapauksessa noin parissa viikossa.

Työssä jaksamista tukee esimerkiksi se, että työpäivän aikana voi pitää pieniä taukoja. Jo muutaman minuutin mittaiset mikrotauot eri työtehtävien välissä voivat vähentää kiireen tuntua ja kuormitusta.

Jos lomailisin viikon, minun pitäisi tehdä sen viikon työt ennen ja jälkeen loman.
Ritva Hämäläinen
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ritva Hämäläisen ainoat tauot asiakkaiden välissä ovat usein silloin, kun odotellaan hiusvärin vaikutusta. Hän kokee silti palautuvansa työstä hyvin.

– Pidän työstäni, enkä tavallisesti koe väsymystä pitkien päivien jälkeen. Kolmipäiväisen viikonlopun aikana ehdin tehdä itselle mieluisia asioita kuten pihahommia ja harrastaa liikuntaa.

Mökkitalkkari Pasi Kiljusella ei ole säännöllistä työaikaa, vaan hän on töissä aamusta iltaan ja vastaa puhelimeen aina, kun asiakkaat soittavat.

Mökkitalkkari Pasi Kiljusella ei ole säännöllistä työaikaa, vaan hän on töissä aamusta iltaan ja vastaa puhelimeen aina, kun asiakkaat soittavat. Kuva: Lotta Tuominen

Ristiinalainen mökkitalkkari Pasi Kiljunen ei ole pitänyt kesällä lomaa kahdeksaan vuoteen. Kiireisin sesonki alkaa heti lumien sulettua ja jatkuu lumien tuloon saakka. Kesällä Kiljusen työpäivät kestävät usein aamuvarhaisesta iltamyöhään.

– Töitä pitää painaa kun niitä on. Viikonloppuisin yritän olla vapaalla. Varsinaisen kesälomani pidän tammikuussa.

Kun Kiljunen oli aiemmin vakitöissä, pitkä kesäloma oli "se juttu", jonka vuoksi käytiin töissä. Viimeiset kahdeksan vuotta hän on ollut yrittäjänä.

– Kolme neljä ensimmäistä vuotta ilman kesälomaa meni ihan hyvin, mutta nyt on pientä ylirasitusta ilmassa. Mutta kun talvella huilailee, kyllä sitä jotenkin jaksaa, Kiljunen sanoo.

Koko talvea Kiljunen ei silti lepäile. Talvikuukausina hän tekee muun muassa lumitöitä, sisäremontteja ja tarkistuskäyntejä asiakkaiden loma-asunnoilla.

Psykologi Anniina Virtasen mukaan sekä pidempi loma talvella että pitkät viikonloput ovat hyviä vaihtoehtoja pidemmälle kesälomalle.

– Hyvinvoinnin ja palautumisen kannalta ei ole välttämätöntä, että loma olisi juuri kesällä. Tärkeintä on, että vuoden aikana ja arjessa on rauhoittumisen ja vapaa-ajan hetkiä.

Riittävä loman pituus on kullekin yksilöllinen ja riippuu muun muassa siitä, miten kuormittunut ennen lomaa on ja kuinka hyvin on onnistunut palautumaan arjessa.

– Kahden tai kolmen päivän viikonloppuvapaa ei välttämättä vielä riitä työasioista irtautumiseen, mutta on parempi kuin ei vapaata ollenkaan, Virtanen sanoo.

Pasi Kiljunen painaa pitkää päivää tehden erilaisia mökkiremontteja ja talonmiehen töitä, kuten korjaustöitä, puunkaatoa ja polttopuita. Joskus hänestä tuntuu, että hän ei jaksa viikonloppuisin muuta kuin maata sohvalla.

Pasi Kiljunen painaa pitkää päivää tehden erilaisia mökkiremontteja ja talonmiehen töitä, kuten korjaustöitä, puunkaatoa ja polttopuita. Joskus hänestä tuntuu, että hän ei jaksa viikonloppuisin muuta kuin maata sohvalla. Kuva: Lotta Tuominen

Ritva Hämäläinen ja Pasi Kiljunen toki lomailisivat mielellään pidempään, jos pystyisivät, mutta yksinyrittäjille se ei ole taloudellisesti mahdollista.

– Jos lomailisin viikon, minun pitäisi tehdä sen viikon työt ennen ja jälkeen loman. Yksittäiset työviikot venyisivät liian pitkiksi, mikä ei sovi terveydelleni, sillä minulla on stressistä paheneva sairaus, Ritva Hämäläinen sanoo.

Hämäläisellä ei kerry vuoden aikana jemmaan juurikaan puskurirahaa, jonka turvin voisi pitää pidemmän loman.

Yritystoiminnan pakolliset kulut, esimerkiksi yrittäjän eläkevakuutusmaksut, ennakkoverot ja arvonlisäveromaksut, rullaavat kuukausittain, oli yrittäjä sitten töissä tai lomalla.

– Yrittäjällehän kukaan ei maksa lomarahoja, Pasi Kiljunen sanoo.

Yrittäjien ja itsensätyöllistäjien lisäksi myös esimerkiksi monilla pätkä- ja keikkatyöläisillä ja opiskelijoilla ei ole mahdollisuutta pitkiin kesälomiin. Tilanne voi olla kuormittava varsinkin, jos se ei ole itse valittu.

– Silloin olisi hyvä miettiä, mitä itselle mielekästä tekemistä voi ujuttaa arkeen tai lyhyisiin vapaahetkiin. Monia kesäpuuhia voi tehdä myös viikonloppuisin tai lähiympäristössä, Anniina Virtanen toteaa.

Ritva Hämäläinen myöntää, että joskus hän kadehtii ystäviensä palkallisia kesälomia. – Olen luvannut itselleni, että ensi talvena yritän lomailla viikon.

Ritva Hämäläinen myöntää, että joskus hän kadehtii ystäviensä palkallisia kesälomia. – Olen luvannut itselleni, että ensi talvena yritän lomailla viikon. Kuva: Peppi Lokka

Tutkimusten mukaan työstä irtautuminen on tärkeää palautumisen kannalta. Kaikille se ei kuitenkaan ole tarpeellista.

– Jotkut tykkäävät, että työ ja vapaa-aika ovat täysin eri lokeroissa, toisia ei haittaa, vaikka ne menevät limittäin, Anniina Virtanen sanoo.

– Yrittäjiksi päätyvät ehkä keskimääräistä enemmän henkilöt, joille ei ole niin tärkeää päästä työstä totaalisesti irti. Moni yrittäjä tekee paljon töitä, mutta vapaus määrittää itse työaikansa ja -tapansa auttaa usein jaksamaan ajoittaista kuormittavuutta.

Ritva Hämäläinen kokee työrytminsä sopivaksi. Lapset ovat jo aikuisia eikä hän harrasta ulkomaanmatkoja. Myös hänen puolisonsa on yrittäjä, joka ei juuri vuoden aikana lomaile.

– Koen, että pidän tavallaan pieniä lomia jatkuvasti.

Pasi Kiljunen puolestaan on viikonloppuisin melko väsynyt. Työtä voi onneksi hieman rytmittää sillä, ettei kaikille asiakkaille lupaa ihan heti valmista. Viimeistään tammikuussa työasiat unohtuvat.

– Silloin matkustamme puolison kanssa kuukaudeksi etelään.

uusimmat

Tarinat

Tarinat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi