Ohisalon mielestä tarve uudelle ilmastorahoitukselle on kiistaton – "Se mitä Suomi tekee, on seuraavan hallituksen asia"

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) uskoo, että Egyptin ilmastokokouksessa tehty päätös ilmastorahaston perustamisesta tuhojen ja menetysten korjaamiseksi palauttaa kehittyvien maiden luottamusta kansainväliseen yhteistyöhön. Siitä huolimatta, että täysin auki jäivät vielä muun muassa rahaston rakenne ja mekanismit.

Ne on määrä hioa kuntoon kahden seuraavan vuoden aikana.

Ohisalo myönsi heti sunnuntaina pettyneensä neuvotteluihin. Turhautuminen ei hänen mielestään kuitenkaan kannata. Kansainväliset neuvottelut ovat paras mahdollisuus luoda jatkuvaa painetta kaikille maille parantaa omaa toimintaansa, hän sanoo.

Ohisalon mukaan keskustelua rahaston perustamisesta vahinkojen ja menetysten osalta on käyty 30 vuotta.

–  Tarve rahoitukselle on kiistämätön. Yksin tänä vuonna on nähty muun muassa tuhotulvia Pakistanissa ja kuivuutta sekä valtavia satovahinkoja Afrikassa.

–  Se mitä Suomi tekee, on tietysti seuraavan hallituksen asia, Ohisalo sanoi.

Neuvotteleva virkamies Saija Vuola ympäristöministeriöstä kertoo, että Suomen taso olisi asettumassa nykyisen hallituksen raameissa noin 200 miljoonaan euroon vuodessa.

Vuola huomauttaa myös, että kansainvälisen ilmastorahoituksen käsite on termi, josta yhä väitellään, mitä se edes tarkoittaa ja mitä siihen lasketaan mukaan.

Edellinenkään raha ei vielä koossa

Ohisalo ei ihmettele kehittyvien maiden epäluottamusta ilmastorahoitukseen, sillä edelleenkään ei ole hänen mukaansa saatu kokoon edes jo Pariisin sopimuksessa sovittua sadan miljardin rahoitusta ilmastotoimiin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen.

Pariisin sopimuksessa vanhat teollisuusmaat ovat sitoutuneet rahoittamaan kehittyvien maiden ilmastotyötä, kun taas muut maat voivat osallistua vapaaehtoisuuden pohjalta.

Rahoitusta päätettiin nyt Egyptin kokouksessa etsiä perinteisten teollisuusmaiden lisäksi myös nousevilta talouksilta, kuten Kiinalta.

EU:kaan ei olisi ollut valmis hyväksymään uutta rahoitusinstrumenttia, mutta Ohisalo sanoo, että siihen suostuttiin, jotta neuvottelut Egyptin Sharm el-Sheikhissä eivät kokonaan kaatuneet.

–  Jos sieltä olisi marssittu ulos, luottamus olisi voinut mennä vuosiksi ja joka tapauksessa ilmastorahoitukseen oli jo (Pariisin sopimuksessa) sitouduttu.

Se olisi voinut myös vaikeuttaa ensi kuussa järjestettävää YK:n luontokokousta, joka liittyy luontokadon pysäyttämiseen.

Kiire tunnustetaan kirjauksissa

Suurimpien G20- teollisuusmaiden päästöt vastaavat lähes 80 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.

–  Jos poliittista tahtoa löytyy, niin suuret päästäjät pystyvät tekemään paljon. Egyptin kokous ei tarjonnut tähän uusia välineitä, mutta kyllä kirjauksissa tunnustetaan se, että kiire on, sanoo Ohisalo.

Hän oli tyytyväinen siihen, että koko EU:n suulla on nyt sanottu, että kaikista fossiilienergian lähteistä täytyy päästä eroon.

–  Ajattelen, että se on ainakin raja, jonka alle ei voida mennä seuraavassa kokouksessa.

Seuraava ilmastokokous järjestetään öljyntuottajamaa Dubaissa.