play

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti: Suomessa tulisi selvittää ja pohtia kansallista pakotelainsäädäntöä, jonka pohjalta myös maahantuloa voisi rajoittaa

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että jos viisumien tai maahantulon rajoittamisessa mentäisiin tämänhetkisiä toimia pidemmälle, siihen tarvittaisiin joko EU:n päätös tai kansallista lainsäädäntöä, johon nojautua. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti sanoo, että jos viisumien tai maahantulon rajoittamisessa mentäisiin tämänhetkisiä toimia pidemmälle, siihen tarvittaisiin joko EU:n päätös tai kansallista lainsäädäntöä, johon nojautua. LEHTIKUVA / Vesa Moilanen

STT-Lehtikuva

Mikä on Suomen hallituksen liikkumavara venäläisten turistiviisumien kieltämisessä? Tähän kysymykseen on haettu vastausta Suomessa kerta toisensa perään sen jälkeen, kun Baltian maiden ja Puolan kanta venäläisten viisumien kanssa muuttui Suomea tiukemmaksi.

Epäselväksi on silti jäänyt, tekeekö venäläisten turistiviisumien kategorisen kieltämisen Suomessa mahdottomaksi EU-sääntely, oikeuskansleri Tuomas Pöysti, ulkoministeriön tulkinnat vai hallitus? STT pyrki selvittämään asiaa hankkimalla muistiinpanot oikeuskansleri Pöystin hallitukselle esittämistä puheenvuoroista, ulkoministeriön venäläisten matkailua käsittelevästä muistiosta sekä haastattelemalla Pöystiä ja väitöskirjatutkija Pekka Pohjankoskea Helsingin yliopistosta.

Onko siis niin, että muun muassa Pöystin näkemysten perusteella hallitus ei voisi estää venäläisiltä turistiviisumeja kategorisesti?

Pöysti sanoo, että hänellä ei ole huomauttamista ratkaisuun, johon hallitus päätyi ulkoministeriön esittelyn pohjalta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Mutta onko se ainoa oikea toimintamalli, siitä toki voidaan keskustella, kun näissä normeissa on tulkinnanvaraa ja erilaisia mahdollisuuksia on, hän summaa tilanteen STT:lle.

Pöysti: Kansallista sääntelyä tarpeellista pohtia

Ulkoministeriö on katsonut, että Suomen päätös lakata käsittelemästä venäläisten turistiviisumeja tai estää heidän saapumisensa maahan sellaisella olisi EU-oikeuden vastaista. Tämä käy ilmi ulkoministeriön elokuisesta muistiosta, jossa käsiteltiin mahdollisuuksia rajoittaa venäläisten matkailua.

Toisaalta STT:n saaman asiakirja-aineiston perusteella oikeuskansleri Pöysti on kuitenkin lausunut hallitukselle, että myös tietystä maasta tuleviin henkilöihin kohdistuvat yleisluontoiset rajoitukset ovat poikkeuksellisesti mahdollisia.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

STT:lle Pöysti sanoo, että jos viisumien tai maahantulon rajoittamisessa mentäisiin tämänhetkisiä toimia pidemmälle, siihen tarvittaisiin joko EU:n päätös tai kansallista lainsäädäntöä, johon nojautua.

–  Unionin päätös on siinä mielessä tehokkain, että se puree kaikkiin jäsenvaltioihin, ja se on helpoin Suomessa toimeenpanna, Pöysti sanoo.

Pöysti kuitenkin katsoo, että Suomessa olisi perusteltua selvittää kansallista pakotelainsäädäntöä, jonka pohjalta myös esimerkiksi viisumeita ja maahantuloa voitaisiin rajoittaa.

–  En ole sanonut, että se on mahdoton, koska pidän tarpeellisena, että sitäkin pohditaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Kansallinen viisumisäännöstö vaatisi yhteensovittamista EU:n lainsäädäntöön. Ratkaistavaksi tulisi esimerkiksi se, miten rajalla suhtaudutaan toisen valtion myöntämään Schengen-viisumiin.

Lainsäädännön muuttaminen tapahtuisi oikeuskanslerin mukaan hallituksen esityksen muodossa.

–  Jonkin verran se vie aikaa, mutta se ei välttämättä ole hirveän laaja säännös tehdä, Pöysti arvioi.

Syrjittäisiinkö venäläisiä?

Helsingin yliopiston väitöskirjatutkijan Pekka Pohjankosken mukaan turistiviisumiasian ratkaisua vaikeuttava tekijä on se, että EU:n viisumilainsäädäntöä ei ole laadittu tällaisen ulkopolitiikan tekemiseen. Sääntelyn perusteella viisumihakemukset tulee myös käsitellä yksitellen.

Juuri vaatimus viisumihakemusten yksilöllisestä käsittelystä muodostaa aidon kysymyksen siitä, voiko jonkin tietyn kansalaisuuden perusteella kieltää turistiviisumin automaattisesti.

Silti harkinnanvara ei ole Pohjankosken mukaan niin rajattua kuin esimerkiksi ulkoministeriö on esittänyt. Ministeriön virkakunta on esimerkiksi vedonnut siihen, että kategorisessa kiellossa olisi kyse kansallisuuteen perustuvasta syrjinnästä.

–  Mielestäni se perustelu ei ole hirveän kestävä, koska nämä viisumisäännöthän rakentuvat kansalaisuuteen perustuvalle erottelulle, hän sanoo.

Esimerkiksi konsulihenkilökunnan velvollisuudessa kohdella hakijoita syrjimättömästi ei viitata kansalaisuuteen vaan etniseen alkuperään ja rotuun. Se ei ole Pohjankosken mukaan vahinko.

Pohjankoski pitää outona sitä, millaisella ulostulolla keskustelu lähti ulkoministeriön puolelta liikkeelle. Käytännössä tuossa ajatuksessa Suomessa valittu juridinen lähestymistapa olisi ainoa oikea tulkintatapa ja muussa olisi kyse oikeusvaltiorikkomuksesta.

Pöystikin viittasi syrjintäkieltoon

STT:n hankkiman asiakirja-aineiston mukaan oikeuskansleri Pöysti on ohjeistanut hallitusta huolehtimaan asiassa siitä, että EU:n perusoikeuskirjan syrjintäkieltoa noudatetaan.

Tässä kohtaa Pohjankosken näkemys alkaa taas erota. Kyseinen syrjintäkielto ei hänen mukaansa vaikuta turistiviisumien käsittelyyn, koska viisumisäännöstö sisältää tarkemmat säännöt asiasta, hän sanoo.

Pohjankoski katsoo, että myös EU-tuomioistuin on jättänyt viisumien myöntämisissä ja peruuttamisissa kansallisesti paljon harkintavaltaa sille, mikä muodostaa turvallisuusuhan. Samaan aikaan harkintavallan käyttö ei saa olla mielivaltaista.

EU-komissio ei ole ottanut julkisesti kantaa siihen, mikä esimerkiksi Viron ja Suomen kansallisesti eroavista käytännöistä olisi oikea suhtautumistapa. EU-tuomioistuimen mahdollinen kanta asiaan puolestaan saadaan vasta aikanaan.

Pöysti: Komissio tuskin puuttuu asiaan

Hallitus käsitteli 16. elokuuta iltakoulussaan linjausta venäläisille myönnettävien turistiviisumien määrän vähentämisestä. Paikalla oli Pöystikin. Hän arvioi asiakirja-aineiston mukaan, että muun muassa Baltian maissa on voitu hyödyntää "komission käytännössä hiljaisesti sallimia perusteita."

STT:lle Pöysti sanoo, että EU-komissio tuskin puuttuu kovin herkästi jäsenmaiden viisumi- ja maahantulokäytäntöihin Venäjän osalta. Näin se tuskin tekisi, vaikka asiaan liittyisikin oikeudellisesta näkökulmasta ongelmia.

–  Se on sitten komission asia, mutta tuskin komissio on kovin kärkkäänä näiden jäsenvaltioiden käytäntöjen suhteen tässä, hän sanoo.

Pöystin puheesta jää kuva, että komissiolta voi tulla eri tilanteissa erilaista viestiä.

–  Yksi asiahan on se, mitä komissio virallisesti sanoo. Toinen asia on, mitä komissio toteaa esimerkiksi virkamieskeskustelussa. Kolmas asia on, ryhtyykö se toimenpiteisiin jotain jäsenvaltiota vastaan, vaikka jäsenvaltio toimii toisin kuin komissio sanoo, että pitäisi toimia.

–  Painotan kuitenkin, että päätökset tulee Suomessa tehdä unionin oikeuden ja kansallisen perustuslain edellyttämiä muotoja noudattaen. EU-tuomioistuin viime kädessä ratkaisee unionin oikeuden tulkinnan, hän vielä tarkentaa myöhemmin sähköpostitse.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi