Oleskelulupahakemuksia työn perusteella jätettiin viime vuonna enemmän kuin koskaan aiemmin, turvapaikkahakemusten määrä oli puolestaan poikkeuksellisen alhainen

Koronapandemiasta huolimatta Maahanmuuttovirastolle (Migri) tuli paljon hakemuksia viime vuonna. Yhä suurempi osuus maahanmuutosta tapahtuu työn, perheen ja opiskelun takia, sanoi Migrin ylijohtaja Jari Kähkönen viraston viime vuoden tilastoja valottavassa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

–  Nämä hakemusmäärät ovat olleet selkeässä kasvussa, hän kertoi.

Määrällisesti eniten haettiin viime vuonna työperusteisia oleskelulupia.

–  Hakemuksia jätettiin vuonna 2021 koronan vaikutuksista huolimatta enemmän kuin aiemmin. Suurin osa haki työntekijän oleskelulupaa.

Työntekijän oleskelulupaa hakevat esimerkiksi kokit, sairaanhoitajat, siivoojat ja ravintolatyöntekijät.

Toinen iso ryhmä olivat erityisasiantuntijat, joihin lukeutuvat muun muassa monet it-osaajat. Näitä lupia haettiin viime vuonna 1  400.

Eniten erityisasiantuntijoita muuttaa Suomeen Venäjältä, Intiasta ja Kiinasta.

Sen sijaan kansainvälisen suojelun osalta hakemusmäärät olivat viime vuonnakin Kähkösen mukaan hyvin matalia, ja uusintahakemustenkin määrä oli selkeästi laskusuuntainen.

Migrissä halutaan nopeuttaa hakemusten käsittelyaikoja

Työvoiman maahanmuutto on siis tänä päivänä suurin maahanmuuttajaryhmä.

–  Se on selkeästi myös tulevina vuosina kasvussa. Tämän eteen tehdään paljon työtä eri hallinnonaloilla ja toki myös suomalaisessa yrityskentässä, sanoi apulaispäällikkö Elina Immonen Migristä.

Työluvan saa hänen mukaansa nykyisin huomattavasti nopeammin kuin aiempina vuosina.

–  Työntekijän luvan sai noin reilussa kahdessa kuukaudessa ja erityisasiantuntijan luvan reilussa kahdessa viikossa.

Immosen mukaan Migrin on pystyttävä käsittelemään hakemuksia entistä nopeammin.

–  Emme ole itsekään tyytyväisiä näihin tämänhetkisiin käsittelyaikoihin, ja olemme käynnistäneet monia toimenpiteitä pystyäksemme käsittelemään asiat ripeämmin.

EU-kansalaisten rekisteröinnit kasvussa

Myös myönteisiä oleskelulupapäätöksiä eli lupia muuttaa Suomeen myönnettiin eniten viime vuonna työhön. Seuraavaksi eniten lupia myönnettiin perheille ja opiskeluun.

EU-kansalainen ei tarvitse varsinaista oleskelulupaa Suomeen, mutta hänen pitää kuitenkin rekisteröityä, jos hän aikoo oleskella Suomessa yli kolme kuukautta.

–  Myös EU-rekisteröintejä on tehty runsaasti, Kähkönen sanoi.

Viime vuonna lähes 11  200 EU-kansalaista vahvisti oleskeluoikeutensa Suomessa. Kasvun uskotaan liittyvän koronaan. Matkustusrajoitukset eivät rajoita Suomen kansalaisten ja Suomessa pysyvästi asuvien maahantuloa.

Suomen kansalaisuutta haki aiempaa useampi ihminen, viime vuonna noin 14  000.

–  Kansalaisuuden myönsimme lähes 7  600 henkilölle, Kähkönen kertoi.

Vuosien ajan suurin Suomen kansalaisuutta hakenut ryhmä on ollut Venäjän kansalaiset, kunnes irakilaiset nousivat tilastojen kärkeen toissa vuonna.

Kansainvälisen suojelun osalta ei odoteta suuria muutoksia

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden määrä oli viime vuonna edelleen alhainen. Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin alle 1  400.

–  Tämä määrä on todella alhainen, Kähkönen sanoi.

Yhä suurempi osa kansainvälistä suojelua tarvitsevista koostuu kiintiöpakolaisista. Suomen pakolaiskiintiö nostettiin viime vuonna 1  050:een. Vuoden aikana valittiin 1  091 kiintiöpakolaista, joista osa kuului vuoden 2020 kiintiöön.

Eniten turvapaikkahakemuksia jättivät Irakin, Afganistanin ja Somalian kansalaiset.

–  Päätöksistä myönteisiä oli 50 ja kielteisiä 22 prosenttia, Kähkönen sanoi.

Turvapaikkahakemusten määrien ennakoidaan hänen mukaansa tänäkin vuonna olevan maltillisia. Tammikuun aikana hakemuksia on tullut viikkotasolla noin 50.

– Eli määrät ovat suhteellisen matalia, kun niitä verrataan aikaisempiin vuosiin.

–  Kansainvälisen suojelun osalta emme odota suuria muutoksia hakijamäärissä. Seuraamme tilannetta tarkkaan ja reagoimme tilanteen muutokseen asian edellyttämällä tavalla, Kähkönen lisää.

Valtioneuvoston päätöksellä yli 200 afganistanilaista sai oleskeluluvan humanitaarisella perusteella

Valtioneuvoston päätöksellä 236 Afganistanin kansalaista sai viime vuonna oleskeluluvan erityisellä humanitaarisella perusteella. He eivät lukeudu turvapaikkatilastoihin. Evakuointilennoilla Suomeen saapui myös 88 afganistanilaista, jotka hakivat turvapaikkaa Suomesta.

–  He olivat pääosin Suomen konsuliapua saaneiden henkilöiden perheenjäseniä, Kähkönen sanoi.

Muuten Afganistanin epävakaa tilanne ei näkynyt viime vuonna turvapaikkahakemusten määrässä. Afganistanilaiset jättivät koko vuonna 403 turvapaikkahakemusta.

Tilanne Valko-Venäjän rajalla ei ole heijastunut merkittävästi turvapaikanhakijoiden määrään Suomessa. Noin 40 turvapaikkahakemuksessa on viitteitä Valko-Venäjän reitistä.