Omikronin entistä tartuttavammat alavariantit uhkaavat nostaa koronaepidemian uuteen nousuun Suomessa – THL:n Salminen: tilanne ei näytä erityisen hälyttävältä

Koronavirusepidemia todennäköisesti kiihtyy jälleen syksyllä, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen.

Syynä ovat omikronin entistä tartuttavammat alavariantit BA.4 ja BA.5, jotka ovat syrjäyttäneet edelliset virusmuodot ja alkavat olla koronan valtamuotona Suomessa.

–  On täysin mahdollista, että talvella tulee taas vähän isompi korona-aalto. Toisaalta jos moni saa tartunnan ennen talvea, voi olla, että talven aalto jääkin pienemmäksi, Salminen kertoo STT:lle.

Euroopassa tapausmäärissä on jo ollut nousua, todennäköisesti juuri omikronin entistä tartuttavampien alavarianttien BA.4 ja BA.5 leviämien seurauksena. Näin on myös Suomessa tällä hetkellä käymässä, kertoo Salminen.

Tartuntojen selkeää nousua havaittiin ensimmäiseksi Portugalissa, mutta aalto ei näytä toistuvan kaikissa Euroopan maissa samankaltaisena. Osassa maita tartuntojen nousu näyttää jäävän vähäiseksi.

–  Aallot ovat olleet aika maltillisia. Vasta aallon jälkeen voidaan kertoa, kuinka iso se oli, Salminen kertoo.

THL:n mukaan Suomessa ei toistaiseksi ole vielä havaittavissa tartuntamäärien kasvua. Salminen ennakoi tartuntamäärien kuitenkin nousevan Suomessa jossain määrin alavarianttien leviämisen myötä.

–  Ei ole syytä uskoa, että tilanne Suomessa olisi mitenkään erilainen kuin käytännössä kaikkialla muualla.

Omikronin alavariantit tartuttavampia, mutta eivät vakavampia

Omikronin uudet kannat BA.4 ja BA.5 ovat jonkin verran aiempaa tarttuvampia, mutta ne eivät näytä aiheuttavan aiempaa vakavampaa tautia.

Tartuntamäärien kasvu Euroopassa on kuitenkin näkynyt sairaalahoidossa olevien koronapotilaiden määrän ja paikoin myös kuolematapausten maltillisena kasvuna.

Sairaalahoitoa vaativien koronapotilaiden määrä saattaa hieman kasvaa Suomessakin omikronin alavarianttien kasvattaessa tartuntamääriä. Salmisen mukaan sairaalahoidon kantokyky on tällä hetkellä kuitenkin hyvä eikä tehohoidon tarve ole nousussa.

–  Ainakaan vielä tilanne ei näytä erityisen hälyttävältä.

"Ei pidä paikkansa, että rokotukset olisivat hiipuneet"

Salminen muistuttaa, että ihmisillä, jotka ovat ottaneet THL:n suosittelemat koronarokotukset, on yhä erittäin hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan. Rokotusten antama suoja myös omikronin alavariantteja vastaan on hyvä.

–  Ei pidä paikkansa, että rokotukset olisivat hiipuneet eikä niistä olisi enää suojaa vakavaa tautia vastaan. Sellaisen väitteen levittäminen kuulostaa disinformaatiolta tai vähintään huomattavalta liioittelulta, Salminen sanoo.

Loppukesästä THL on kuitenkin laajentamassa neljättä koronavirusrokotetta koskevaa suositustaan. THL:n ennakkoarvion mukaan neljättä tehosterokotetta suositeltaisiin 15. elokuuta alkaen annettavan kaikille 65 vuotta täyttäneille. Syyskuun alusta alkaen neljännen rokotteen suositus laajenisi 60 vuotta täyttäneisiin ja lisäksi 12–59-vuotiaisiin, jotka kuuluvat vakavan koronavirustaudin riskiryhmiin.

THL on saanut poliitikoilta jonkin verran kritiikkiä neljänsien rokoteannosten "panttaamisesta". Salmisen mukaan rokotuksia ei kuitenkaan ole kannattanut käynnistää liian aikaisin.

–  Jos talvella on vaikein epidemiatilanne, rokotukset täytyy saada ajoitettua niin, että saavutettu hyöty on mahdollisimman suuri. Lisäannosten tuoma suoja tartuntoja vastaan on lyhytaikainen, Salminen sanoo.

Salminen vakuuttaa THL:n seuraavan rokotustarvetta jatkuvasti ja tiedottavan asiasta silloin, kun siihen tulee muutoksia. THL:n tarkennetun rokotesuosituksen on määrä valmistua viimeistään elokuun alussa.

Kotitestejä tehdään paljon, virallisia testejä vähän

Kesäaikaan tapausmäärien seuraaminen Suomessa on ollut hankalaa, sillä testeissä käydään entistä vähemmän. Suuri osa kotitesteissä löytyvistä tartunnoista jää puuttumaan virallisista luvuista. Salmisen mukaan tarkkaan ei voida tietää, kuinka suuri osa tartunnoista jää tilastoimatta.

–  Testausmäärät ovat laskeneet huomattavasti koko alkukesän. Sen perusteella on hankala sanoa, paljonko virusta liikkuu. Trendimuutokset pystytään silti havaitsemaan, joskin vähän viiveellä, Salminen sanoo.

Jätevesiseurannassa koronavirusta näkyy edelleen runsaasti ympäri Suomea. Tilanne on ollut tasainen jo pitkään. Jätevesiseurannalla voidaan tarkkailla lähinnä tapausmäärissä tapahtuvia suuria muutoksia. Tarkkojen tapausmäärien selvittämiseen se ei taivu.

THL:n mukaan Suomessa on todettu koko koronavirusepidemian aikana runsaat miljoona tautitapausta. Viimeisen viikon aikana tapauksia on todettu vajaat 13  000.

–  Jos katsotaan raportoituja lukuja, meillä on viisi–kuusi viikkoa ollut aika tasainen tilanne. Noin 1  500 tapausta todetaan päivittäin, Salminen kertoo.

Moni suomalainen on toistaiseksi välttynyt koronalta

Salminen ei näe, että kokoontumisrajoitusten poistumisella tai alkukesän suurilla tapahtumilla olisi ollut nähtävää vaikutusta koronan tartuntamääriin. Kokoontumisrajoituksista luovuttiin jo varhain keväällä, minkä jälkeen tartuntamäärät jatkoivat laskuaan.

–  Omikronvarianteissa virus on niin herkästi tarttuva, että käytännössä rajoitustoimilla ei pystyttäisi estämään sen leviämistä, Salminen lisää.

Salmisen mukaan moneen muuhun maahan verrattuna Suomessa melko suuri osa väestöstä ei ole vielä kertaakaan sairastanut koronatautia. Enemmin tai myöhemmin suurin osa väestöstä tulee kuitenkin saamaan tartunnan.

Terveydenhuollon resurssit onkin Salmisen mukaan sopeutettava siihen tosiseikkaan, että korona on tautina tullut jäädäkseen.

–Tulevina vuosina Suomessa nähdään varmaan useita erilaisia aaltoja. Kuinka isoja ne ovat, sitä on vaikeaa ennustaa, Salminen sanoo.