play

Onko Suomessa oikeusturva vaarassa, kun ratkaisua oikeusjuttuun voi joutua odottamaan vuosia? – "Voidaan kysyä vaikkapa kansalaisilta, että mikä se kohtuullinen aika on"

Helsingin käräjäoikeus käsittelee vuosittain tuhansia rikosjuttuja ja niiden lisäksi erilaisia riita-asioita. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

Helsingin käräjäoikeus käsittelee vuosittain tuhansia rikosjuttuja ja niiden lisäksi erilaisia riita-asioita. LEHTIKUVA / RONI REKOMAA

STT-Lehtikuva

Mikä on riittävän hyvä tai laadukas, entä mikä on kohtuullista ja mikä kohtuutonta? Kysymykset nousevat esiin, kun oikeudenhoitajat pohtivat pitkiksi venyneitä käsittelyaikoja oikeusjutuissa.

Tuomioistuinvirasto varoitti vastikään, että käsittelyajat tuomioistuimissa pitenevät jatkossa entisestään. Tämä johtuu viraston mukaan siitä, että vuoden 2022 budjettiesityksen määrärahat eivät vastaa tarvetta.

Tuomioistuinviraston ylijohtajan Riku Jaakkolan mukaan käsittelyajat tuomioistuimissa ovat jo nyt joissain asiaryhmissä kohtuuttoman pitkiä.

–  Yksiselitteisesti on vaikeaa määritellä, mikä on kohtuullinen aika kussakin asiassa. Mutta kun puhutaan ainakin yli vuoden käsittelyajoista ennen kuin asian saa oikeudessa esille, niin kyllä silloin voi sanoa, että se on kohtuuttoman pitkä, Jaakkola sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Mutta on hyvä kysymys, kuka määrittää mikä se kohtuullinen aika on, sitä voidaan kysyä vaikkapa kansalaisilta, hän lisää.

Jaakkolan mukaan selkein ratkaisu ongelmaan olisi nimenomaan raha, jolla palkattaisiin tuomioistuimiin lisäkäsiä töihin. Tuomioistuinviraston tämänhetkisen arvion mukaan tuomioistuimiin tarvittaisiin noin 200 henkilötyövuotta lisää.

–  Totta kai voidaan miettiä myös sitä, onko lainsäädännössä jotain kehittämistä. Viime kädessä on kuitenkin kyse siitä, että kun tuomioistuimessa ei ole riittävästi henkilökuntaa, niin se vain kestää. Jutut jaetaan saapumisjärjestyksessä tuomareille, ja tuomarit taas käsittelevät ne tilanteensa mukaan saapumisjärjestyksessä, Jaakkola kertoo.

Hometalokaupoista syntynyt riita voi venyä

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jaakkola huomauttaa, että laissa tietyt asiat on säädetty kiireellisenä käsiteltäviksi ja niin tehdään jatkossakin. Kiireellisiä ovat esimerkiksi rikosasiat, joissa vastaaja on vangittuna ja hallintoasioista esimerkiksi lastensuojeluasiat.

–  Mutta ennen kaikkea tuomioistuimessa tulevat käsittelyajat kasvamaan niissä asioissa, joita ei ole säädetty käsiteltäväksi kiireellisenä, koska niitä voimavaroja täytyy kohdentaa ensisijaisesti kiireellisenä käsiteltäväksi määrättyihin asioihin.

Jaakkolan mukaan tälläkin hetkellä asioissa, joita ei ole säädetty kiireellisenä käsiteltäväksi, kestoa pitäisi saada lyhennettyä kuukausilla.

–  Osassa tuomioistuimista joissakin asiaryhmissä saattaa olla yli kahdenkin vuoden keskimääräisiä käsittelyaikoja. Siellä käsittelyaikaa pitäisi saada lyhennettyä ainakin vuodella.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Asianajajaliiton puheenjohtaja Hanna Räihä-Mäntyharju käyttää hometalokaupoista syntynyttä riita-asiaa esimerkkinä venyvän käsittelyn ongelmista.

–  Jos ostaja haluaa purkaa kaupan, mutta myyjä ei siihen suostu, voivat pahimmassa tapauksessa molemmat osapuolet roikkua löysässä hirressä vuosikausia ja odottaa asian ratkeamista. Ostaja ehkä ei pysty asumaan kohteessa, koska se voi olla terveydelle vaarallinen, mutta ei sitä kannata alkaa kummankaan osapuolen korjaamaan, koska ei tiedetä, puretaanko kauppa vai ei, hän sanoo.

"Kaikkea ei ehditä ajallaan hoitaa"

Räihä-Mäntyharjun mukaan poliisien resurssipula vaikuttaa esitutkinnan laatuun, ja tämän takia poliiseille on jouduttu tekemään lisäselvityspyyntöjä esitutkinnan jo valmistuttua. Tämä taas viivyttää asioita.

Pahimmillaan syyteoikeus on ehtinyt Räihä-Mäntyharjun mukaan vanhentua, koska rikoksen tutkinta on kestänyt niin pitkään.

Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) puheenjohtaja Jonne Rinne tunnistaa ongelmat.

–  Sinne tutkijan pöydälle tulee valtavasti juttuja, ja kaikkea ei ehditä ajallaan hoitaa. Entistä enemmän tutkinnanjohtajat joutuvat seuraamaan, ettei syyteoikeus pääse pitkäksi noissa jutuissa, hän sanoo.

Rinteen mukaan poliisit ovat antaneet palautetta, että työtä haluttaisiin tehdä paremmin ja määrällisesti enemmän.

–  On myös hyvä ja relevantti kysymys, että mikä on riittävä taso? Kun puhumme esitutkinnasta, niin sehän koskee oikeusvarmuutta niin rikoksesta epäillyn kuin asianomistajan osalta. Meidän pitää pystyä perkaamaan tapahtumankulku niin sanotusti mikro-osiin ja osoittaa, mitä on tapahtunut. Syyttäjä ja tuomioistuin arvioivat, täyttääkö se rikoksen tunnusmerkistön, Rinne sanoo.

Pitkittyvien esitutkintojen ja käsittelyaikojen ongelmana on myös henkilötodistelun mahdollinen heikkeneminen. Tuomioistuinviraston Jaakkola toteaa, että henkilötodistelun luotettavuus kärsii, mitä kaukaisemmista asioista on kyse.

–  Se voi vaikuttaa oikeusvarmuuteen ja oikeusturvaan, jos todistajina kuultavien henkilöiden muistikuvat ovat jo ajan kulumisen vuoksi heikentyneet.

Isot vyyhdet sitovat käsiä

Viime vuosina oikeudenhoitajien pöydille on tullut laajoja vyyhtejä, kuten huumejuttu Katiska tai Liberian sotarikosoikeudenkäynti. Isot tapaukset sitovat paljon resursseja aina poliisista tuomioistuimeen.

Poliisijärjestöjen liiton Rinteen mukaan isoihin juttuihin löydetään kyllä resurssit, mutta huoli on siitä, mitä se tarkoittaa muille jutuille. Rinne kertoo, että rikosilmoitukset esikäsittelevä yksikkö joutuu lopettamaan tutkintoja alkuunsa, koska kaikkea ei yksinkertaisesti voi tutkia.

–  Tämmöisiä arkipäivän rikoksia jää yhä enemmän tutkimatta, tästä olemme erittäin huolissamme. Mutta jos meillä ei olisi esikäsittely-yksikköä, jossa tehdään tällaista rajoittamista, pitäisi meidän tutkia ihan kaikkia rikoksia pikkuisen.

Räihä-Mäntyharju huomauttaa, että isot vyyhdet sitovat useamman tuomarin ja jarruttavat muiden juttujen käsittelyä.

–  Näissä voi olla kolmen tuomarin kokoonpano. Heidän työpanoksensa voi olla kiinni yhdessä jutussa hyvinkin pitkään, joten aika monta muuta asiaa jää sinä aikana käsittelemättä ja odottamaan vuoroaan, hän sanoo.

–  Tätä asiaa varmasti pitäisi pohtia, että miten voitaisiin näiden niin sanottujen erikoisjuttujen tarpeet huomioida vähän eri tavalla.

Jaakkolan mukaan asia olisi ratkaistavissa lisäämällä henkilökuntaa tuomioistuimiin. Hän myös miettisi sitä, voiko oikeusprosessia kehittää esimerkiksi jatkokäsittelyn suhteen.

–  Nyt hovioikeudessa otetaan näyttö vastaan pitkälti samanlaisena kuin käräjäoikeudessa, ja käydään se prosessi ihan yhtä raskaana läpi uudelleen.

Täytyykö olla huolissaan?

Jaakkolan mukaan ihmisten ei tarvitse olla oikeusturvasta siinä mielessä huolissaan, että tuomioistuimissa tingittäisiin laadusta.

–  Mutta siinä mielessä täytyy olla huolissaan, että tämä kehitys johtaa käsittelyaikojen pitenemiseen, hän sanoo.

Rinteen mukaan "oikeusturva ei välttämättä ole suoraan vaarassa", mutta mitä pidemmäksi esitutkinnasta tuomionantoon kestävä aika pitkittyy, sitä enemmän on syytä huoleen.

Räihä-Mäntyharjun mukaan huoli oikeusturvan toteutumisesta on konkreettinen.

–  Tuomioistuimista saadaan laadukkaita ratkaisuja, ja siellä tehdään hyvää työtä, mutta kyllä osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja oikeusturvaa on, että myös ratkaisu saadaan kohtuullisessa ajassa.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi