Opetusministeri etäopetuksesta syksyllä: Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet ovat viimesijaisia keinoja

Opetusministeri Li Andersson (vas.) painottaa, että hallituksessa on jaettu vahvasti käsitys, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvat rajoitustoimet ovat viimesijaisia keinoja. Hän sanoo, että niistä keskustellaan vasta sitten kun kaikki muu mahdollinen on jo tehty.

Keskustelu oppilaitosten etäopetuksesta ryöpsähti, kun sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kansliapäällikkö Kirsi Varhila sanoi keskiviikkona Ylen A-studiossa, että kasvavilla tartuntaluvuilla lähiopetus voi olla vaarassa koulujen alkaessa. Erityisesti Varhila mainitsi korkeakoulut ja ammattikorkeakoulut, mutta myös toisen asteen eli lukiot ja ammattiopistot.

–  Harmillinen puoli tässä on se, että tästä on taas virinnyt yleisempää keskustelua etäopetuksesta koskien myös nuorempia lapsia. On tullut paljon kysymyksiä peruskouluihin ja toiseen asteeseen liittyen. Ne nousevat tässä keskustelussa ensimmäisenä esille, vaikka on selvästi todettu, että ne ovat vasta viimesijaisia vaihtoehtoja, Andersson sanoo.

Anderssonin mukaan Varhilalla oli aiheellinen huomio siitä, että osa korkeakouluista soveltaa syksyllä jonkinlaista hybridimallia, jossa osa opetuksesta on etänä.

–  Minäkin oletan, että iso osa korkeakouluistakin soveltaa jonkinlaista hybridimallia syksyllä, mutta nuorempien opiskelijoiden ja lasten kohdalla on pidetty tärkeänä, että opetus on lähiopetuksessa syksyllä, hän sanoo.

Myös sisäministeri ja vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo totesi , ettei "etäkoulun kaltaisia ratkaisuja pidä pohtia kevyin perustein".

"Rokotukset saatava etenemään"

Andersson sanoo, että jos etäopetukseen jouduttaisiin pahenevan tautitilanteen takia menemään toisella asteella, rajoitusten pitäisi olla paikallisia ja ajallisesti tarkoin rajattuja.

–  Silloin puhutaan sellaisista toimenpiteistä, joilla on tarkoitus saada jotain paikallista tartuntarypästä hallintaan.

Kesän alussa myös varmistettiin, että peruskouluissa mahdollinen siirtyminen etäopetukseen voidaan tehdä paikallisilla päätöksillä, jos se on epidemiatilanteen kannalta välttämätöntä.

Anderssonin mukaan nyt on oleellisinta se, että rokotukset saadaan etenemään siten, että kouluissa ja lasten kanssa työskentelevistä mahdollisimman iso osa saisi toisen rokotteen.

Lisäksi hänen mukaansa on olennaista, että yli 16-vuotiaat nuoret aikuiset hakeutuisivat rokotusten piiriin mahdollisimman nopeasti. Tilannetta helpottaisi myös se, jos STM saisi 12–15-vuotiaiden rokotemuutoksen hyväksyttyä.