play

Opetusministeri ei aio esittää pakollista ruotsin yo-koetta – pettynyt RKP:n puheenjohtaja Henriksson haluaa nyt lisää toisen kotimaisen kielen oppitunteja

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa. LEHTIKUVA / Markku Ulander

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa. LEHTIKUVA / Markku Ulander

STT-Lehtikuva

RKP:n puheenjohtaja, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson aikoo esittää hallitukselle toisen kotimaisen kielen viikkotuntien lisäämistä peruskouluissa.

Suomessa varhaistettiin vuonna 2016 toisen kotimaisen kielen opetusta niin, että se alkoi kuudennella luokalla aiemman seitsemännen sijaan. Viikkotuntien määrä pidettiin kuitenkin samana. Enemmistölle suomalaisista toinen kotimainen kieli tarkoittaa ruotsia.

Henriksson kertoo nostavansa tuntien lisäämisen hallituksessa esiin, jotta kielitaito vahvistuisi. Hänen mukaansa suomalaisten kielitaito on heikentynyt viime vuosina.

–  RKP:n näkemys on, että tarvitsemme lisää viikkotunteja peruskouluun, jotta pystymme parantamaan tilannetta. Tätä ovat myös kieltenopettajat peräänkuuluttaneet. Tämä on meille tärkeä asia, hän sanoo STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Andersson: Ruotsin yo-koe pysyy vapaaehtoisena

Henriksson kommentoi viikkotuntien lisäämistä sen jälkeen, kun opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei aio esittää muutosta toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoituksen pakollisuuteen.

Hallitusohjelmassa tämä oli kuitenkin kirjoitettu tavoitteeksi, ja kirjaus on ollut tärkeä RKP:lle. Henriksson kuvaakin opetusministerin ulostuloa pettymykseksi.

–  Minulle, kuten oletan että kaikille hallituksen viisikon jäsenille, on tärkeää se, että noudatetaan hallitusohjelmaa. Ei vain niissä kohdissa, jotka miellyttävät itseään, vaan kaikilta osin, Henriksson sanoo.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Ministeri Andersson kertoi Uutissuomalaiselle, ettei toisen kotimaisen kielen palauttaminen pakolliseksi ole hänestä järkevää.

–  Tutkintoa on juuri muutettu siirtymällä viiteen pakolliseen kokeeseen, mikä lisää sen vaativuutta, Andersson sanoo.

Hintalappu noin 10 miljoonaa per vuosiluokka

Opetusministeri Andersson perusteli ylioppilaskirjoitusten jäädyttämistä samalla asialla, johon Henriksson esittää muutosta. Andersson totesi, ettei toisen kotimaisen kielen opiskelun aikaistaminen ole vahvistanut kielitaitoa toivotusti, koska tuntimäärä pysyi samana. Toisaalta yhden viikkotunnin lisääminen toisen kotimaisen opetukseen maksaisi ministeriön laskelman mukaan 10 miljoonaa euroa per vuosiluokka.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Viikkotuntien lisääminen on Henrikssonin näkemyksen mukaan toinen tapa parantaa suomalaisten kotimaisten kielten taitoa. Lisäksi korkeakoulut voisivat hänestä nostaa toisen kotimaisen kielen ylioppilaskirjoitusarvosanan painoarvoa pääsyvaatimuksissaan.

–  On selvää, ettemme voi jatkaa niin kuin nyt, koska se ei tuota hyvää tulosta.

Andersson sanoi Uutissuomalaiselle, että opetuksen lisääminen pitäisi nostaa esiin seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Oikeusministeri Henriksson kuitenkin haluaa nostaa asian esille jo nyt.

Ylioppilaskokeen asemaa on puitu parhaillaan myös toisen kotimaisen kielen osaamista koskevassa kehittämisohjelmassa, jota ministerien on määrä käsitellä vielä kesällä.

Ylioppilaskoe vapaaehtoiseksi 2005

Toinen kotimainen kieli oli pitkään pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa, mutta se muuttui vapaaehtoiseksi vuonna 2005. Vuosien saatossa entistä harvempi kokelas on ilmoittautunut vapaaehtoiseen ruotsin kielen kokeeseen.

Tänä keväänä vapaaehtoiseen keskipitkän ruotsin kokeeseen ilmoittautui 5  871 opiskelijaa. Vuonna 2013 kevään kokeeseen ilmoittautuneita oli noin 8  800.

–  Ne, jotka ajoivat silloin tätä (vapaaehtoisuutta) puhuivat, kuinka vapaaehtoisuus johtaisi siihen, että kiinnostus kirjoittaa molemmat kielet kasvaisi ja johtaisi positiiviseen kehitykseen, sanoo Henriksson.

–  RKP varoitti jo 2004, että tulisi käymään päinvastoin. Kaikki huolemme ovat toteutuneet.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi