play

Otkes: Essoten piirissä viime syksynä tapahtuneet itsemurhat tehtiin hukuttautumalla – hoito ei tuonut ratkaisevaa parannusta potilaiden terveydentilaan

Otkes kertoo, että hoitohenkilökunnalle itsemurhat olivat tulleet yllätyksenä. Kuvassa Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen arviointi- ja jaksohoitoyksikkö Moision sairaalassa Mikkelissä. LEHTIKUVA / OSKARI MÄKISARKA

Otkes kertoo, että hoitohenkilökunnalle itsemurhat olivat tulleet yllätyksenä. Kuvassa Essoten mielenterveys- ja päihdepalvelujen arviointi- ja jaksohoitoyksikkö Moision sairaalassa Mikkelissä. LEHTIKUVA / OSKARI MÄKISARKA

STT-Lehtikuva

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) on saanut päätökseen tutkinnan Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Essoten piirissä viime syksynä tapahtuneista potilaskuolemista.

Otkesin mukaan kolme osastohoidossa ollutta naispotilasta teki itsemurhan yhden kuukauden sisällä syys–lokakuussa. Kaikki kolme itsemurhaa tehtiin hukuttautumalla.

Itsemurhan tehneet potilaat olivat hoidossa Essoten Moision psykiatrisessa sairaalassa Mikkelissä. Otkes kertoo, että hoitohenkilökunnalle itsemurhat olivat tulleet yllätyksenä.

Julkisella puolella psykiatripula

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Itsemurhan tehneiden potilaiden taustat ja hoitohistoriat olivat erilaiset. Otkes toteaa, ettei hoito tuonut ratkaisevaa parannusta potilaiden terveydentilaan.

–  Suositamme tutkinnan perusteella muun muassa itsemurhien riskitiedon liittämistä osaksi potilaan riskitietoja. Nyt, kun näin ei tapahdu, saattaa potilaan hoidon kannalta kriittinen tieto hävitä asiakas- ja potilastietoihin, tutkinnanjohtaja Hanna Tiirinki sanoo tiedotteessa.

Hänen mukaansa julkisessa terveydenhuollossa on psykiatripula, johon on vaikuttanut osaltaan pieni koulutusmäärä.

–  Psykiatrian erikoislääkäreiden rooli sekä muiden hoitoon osallistuvien erityisosaaminen on keskeistä psykiatrisen osastohoidon laadun ja turvallisuuden toteutumiseksi. Kaikkien riskitekijöiden poistaminen ei ole mahdollista, joten potilaskohtaisen riskiarvioinnin merkitys korostuu entisestään, sanoo Tiirinki.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Moniongelmainen ei saa tarpeellista apua ajoissa

Otkesin mukaan tutkinnan perusteella voidaan todeta, etteivät perusterveydenhuollon käytännöt välttämättä vastaa moniongelmaisen potilaan palveluntarpeeseen riittävän ajoissa.

Lisäksi Otkes sanoo nyt tehdyssä tutkinnassa tulleen ilmi, ettei osastohoidossa tapahtuvien itsemurhien järjestelmällistä tutkintaa ole osoitettu tehtäväksi millekään viranomaiselle tapauksista oppimisen ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta. Näin ollen jo sattuneista tapauksista ei ole mahdollista oppia tulevaisuuden ennaltaehkäisyä varten. Otkes toteaa puuttuvansa suosituksellaan myös tähän tyhjiöön.

Parhaaseen lopputulokseen moniongelmaisen potilaan hoidossa päästäisiin Otkesin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja yhteen sovittamalla.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

--

Apua vaikeassa tilanteessa antaa Suomessa esimerkiksi Mieli Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin numerossa 09 2525 0111 joka päivä ympäri vuorokauden. Palveluun voi soittaa nimettömästi ja luottamuksellisesti. Päivystys toimii suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja arabiaksi.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi