Paavo Väyrynen hävisi kamppailun keskustan periaatelinjasta, ja keskusta haluaa Suomen kansallislinnun riistaeläimeksi – Näin puoluekokouksen viimeinen päivä on edennyt

Keskusta haluaa tehdä laulujoutsenesta metsästettävän riistaeläimen. Linja muotoutui sunnuntaina aamuhartauden jälkeen puoluekokouksessa Lappeenrannassa, jossa linjattiin puolueen kannoista suuriin periaatteellisiin kysymyksiin.

Aloitteen kansallislinnun metsästämisestä teki Pyhäjärven keskustanuoret. Puoluehallitus vastusti laulujoutsenen metsästämistä vastausesityksessään, mutta valiokuntatyössä hanke sai kannatuksen. Lopulta puoluekokous äänesti metsästämisen puolesta.

Puheenvuoroissa tuotiin muun muassa esiin, että ahventakin ongitaan, vaikka kyse on Suomen kansalliskalasta. Asiassa pitää myös huomioida lajin todellinen tila ja vaikutus muuhun ympäristöön, puheenvuoroissa esitettiin.

Laulujoutsen on tällä hetkellä rauhoitettu koko EU:n alueella.

Keskustan puoluekokouksen yleistunnelma viikonloppuna on ollut seesteinen, mutta suurimmat väriläiskät ovat tulleet keskustanuorten aloitteista. Joutsenen metsästämisen lisäksi nuoriso-osaston puolelta haluttaisiin myös turvallisia huumeiden käyttöhuoneita ja vastikkeetonta perustuloa, joiden taakse puoluekokous ei lopulta asettunut.

Puoluekokous päätyi siihen, että puolueen perustulolinjan ratkaisee lopulta puoluevaltuusto. Se käyttää keskustassa suurinta valtaa puoluekokousten välillä.

Väyrynen haki takareittiä

Myös puoluekokouksen erikoisin allianssi liittyi keskustanuoriin. Toisena osapuolena oli konkaripoliitikko Paavo Väyrynen.

Väyrynen on puolueensa entinen puheenjohtaja ja entinen kunniapuheenjohtaja, joka riitautui viime vuosikymmenellä puolueensa kanssa.

Väyrynen jäi lauantaina jyrän alle puheenjohtajavaalissa istuvaa puheenjohtajaa Annika Saarikkoa vastaan. Hän sai noin 10 prosenttia äänistä, mutta kaikkia Väyrysen vaikutuskeinoja ei ollut vielä käytetty.

Väyrynen kampanjoi puheenjohtajavaalissa sillä, että puolueen politiikan arvopohja on ollut vieras isolle osalle perinteisistä kannattajista sen jälkeen, kun liberaalit valtasivat avainpaikat puolueessa vuonna 2010.

Puoluekokouksessa Väyrysen johtama kaksikielinen piiri esitti uuden periaateohjelman valmistelemista puolueelle. Puoluehallitus vastusti tätä, koska edellinen periaateohjelma on hyväksytty vasta vuonna 2018.

Puoluekokouksen valiokuntatyössä Väyrysen kanta pääsi kuitenkin voitolle. Sitä kannattivat myös keskustanuoret.

–  Enpä olisi uskonut seisovani täällä sanomassa tätä, mutta kannatan Paavo Väyrysen esitystä, keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sanoi.

Puoluekokouksessa päädyttiin äänestämään asiasta. Ennen äänestystä Väyrynen rauhoitteli huolta suuresta työstä sillä, että hänen piirinsä on valmis käyttämään paljon aikaa ohjelmatyöhön.

Lopulta Väyrysen reitti vaikuttaa puolueen suureen linjaan ei onnistunut tätäkään kautta. Puolue päätyi siis äänestyksessä pitäytymään puolueen aiemmassa periaateohjelmassa.

"Turvaa, työtä ja toivoa"

Keskusta hyväksyi sunnuntaina myös eduskuntavaaliohjelmansa päätavoitteet otsikolla "turvaa, työtä ja toivoa".

Poliittisessa kannanotossaan puoluekokous muun muassa linjasi johdonmukaisen tuen jatkamisesta Ukrainalle ja katsoi Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta.

Puolue myös ajaa muun muassa fossiilisista polttoaineista irtautumista.

Perjantaina Annika Saarikko nosti esille erityistalousalueet, joiden asemaa voisi helpottaa erilaisilla tuilla ja kannustimilla. Kyse olisi käytännössä alueellisesti esimerkiksi itäisestä ja pohjoisesta Suomesta.

Tarkan eduskuntavaaliohjelman puolue julkaisee myöhemmin.