play

Patologi tutkii valtavasti huomiota herättäneen kuolleen mursun torstaina – "Ei mene sormi suuhun, mutta miettimisen paikkoja tulee, että mistä kohtaa leikataan"

Kotkassa omakotitalon pihaan eksynyt mursu siirrettiin tiistai-iltana kuljetuskontissa kuorma-auton kyytiin. LEHTIKUVA / Sasu Mäkinen

Kotkassa omakotitalon pihaan eksynyt mursu siirrettiin tiistai-iltana kuljetuskontissa kuorma-auton kyytiin. LEHTIKUVA / Sasu Mäkinen

STT-Lehtikuva

Matkalla Korkeasaaren villieläinsairaalaan kuollut mursu on siirretty jatkotutkimuksiin, kerrotaan Korkeasaaren eläintarhasta. Jatkotutkimukset tehdään Korkeasaaren eläintenhoidon ja suojelun johtajan Nina Trontin mukaan Ruokaviraston patologisella puolella.

Ruokaviraston tiedotteen mukaan mursulle suoritetaan ruumiinavaus torstaina. Ruumiinavauksessa arvioidaan eläimen yleinen kunto ja ravitsemustila. Lisäksi mursusta kerätään näytteitä mahdollisten taudinaiheuttajien, kuten bakteerien, loisten ja virusten tutkimista varten. Viraston mukaan tällä hetkellä ei ole erityistä syytä epäillä mursun kantaneen tarttuvia eläintauteja, joista olisi voinut aiheutua vaaraa muille eläimille tai ihmisille.

–  Olemme olleet yhteydessä myös Luonnontieteelliseen keskusmuseoon, jos he haluavat mursusta joitain erityisiä näytteitä kokoelmiinsa, Trontti kertoo STT:lle.

Myös Ruokavirastosta kerrotaan, että se tekee yhteistyötä museon kanssa. Museo arvioi, olisiko mursun nahka ja luusto käytettävissä museon kokoelmia varten.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Heikkokuntoinen, Kotkassa paikallisen talon pihalle liikkunut mursu oli tarkoitus viedä hoidettavaksi villieläinsairaalaan.

Siirtoa varten mursu nukutettiin, nostettiin pressun avulla kuljetuslaatikkoon ja laitettiin eläinkuljetukseen sopivan kuorma-auton kyytiin. Puolimatkassa Kotkasta Korkeasaareen eläinlääkäri kuitenkin totesi mursun kuolleeksi tarkastaessaan sen kuntoa.

Tutkimuksista ei odoteta ihmeitä

Vaikka Ruokavirastossa ei ole ennen mursuja avattu, mursuilla on paljon yhtäläisyyksiä virastossa kohtalaisen paljon avattuihin hylkeisiin, kertoo tutkimusprofessori Antti Oksanen Ruokavirastosta STT:lle.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

–  Ei mene sormi suuhun, mutta miettimisen paikkoja tulee, että mistä kohtaa leikataan, Oksanen sanoo.

Oksasen mukaan mursun ravitsemustila saadaan selville nopeasti. Suomenlahden pohjukassa ei ole mursulle soveltuvaa ravintoa, ja mursut tarvitsevat paljon ruokaa. Mursu ei syöttämisyrityksistä huolimatta syönyt, ja tutkimuksista voidaan saada selville muun muassa se, oliko syömättömyydelle erityistä syytä.

Erityisesti Ruokavirastoa kiinnostaa se, voiko mursussa olla jotain taudinaiheuttajia, joka voisi tarttua muihin eläimiin tai ihmisiin. Tällä hetkellä viitteitä siitä ei kuitenkaan ole.

Mahdollista on saada tietoon myös se, miltä alueelta mursu on peräisin. Oksasen mukaan Grönlannin ja Huippuvuorten mursupopulaatiot ovat eriytyneet, ja olisi mahdollista geneettisesti todeta, miltä alueelta mursu on lähtöisin. Lisäksi voidaan saada joku käsitys siitä, miksi mursu on tullut tänne. Oksanen nostaa esiin esimerkiksi jonkinlaisen aivotoiminnan häiriön mahdollisuuden, mikä on voinut johtaa siihen, että eläin on lähtenyt uimaan oikealta levinneisyysalueeltaan pois.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tutkimukset kestävät saaduista tuloksista riippuen useita viikkoja.

–  Ihmeitä ei odoteta, mutta yllätyksiä voi tulla, Oksanen sanoo.

"Haasteita terveenkin merieläimen kanssa"

Trontti osallistui itse siirto-operaatioon. Kuinka haastava tilanne oli miettiä, mitä mursun kanssa tehdään?

–  Asiantuntijat olivat arvioineet mursun olevan niin laihassa kunnossa, ettei se olisi pärjännyt meressä. Ei ollut mahdollisuutta, että mursu olisi ohjattu tai nukutettu ja viety takaisin veteen, Trontti sanoo.

Hänen mukaansa edessä oli tilanne, jossa hädässä olevaa eläintä tuli auttaa lain puitteissa. Vaihtoehdot olivat enää eläimen lopettaminen tai siirtoyritys hoitoon.

Trontti kertoo, että asiasta päättävät halusivat auttaa eläintä ja päätyivät siirtovaihtoehtoon, vaikka tiesivät sen kovista riskeistä.

–  Päätös yrittää auttaa mursua siirtämällä se hoidettavaksi villieläinsairaalaan syntyi yhteisymmärryksessä. Mursu ei olisi selviytynyt luonnossa enää omin voimin, mutta viranomaiset arvioivat, että hoitoa kannattaa yrittää. Pitkään Itämerellä uineen, nälkiintyneen mursun voimat olivat kuitenkin lopussa, Trontti totesi aiemmin tiedotteessa.

Trontin mukaan eläinkuljetukset ylipäänsä ovat vaativia. Terveenkin mursun siirto olisi ollut riskialtista.

–  Keskustelin eläinlääkärimme kanssa juuri mursun nukuttamiseen liittyvistä riskeistä. Hän sanoi, että merinisäkkäillä sukellusrefleksi voi aktivoitua nukutuksen aikana, mikä on jo merkittävä riski. Toisaalta kun luonnossa tehdään mursututkimusta ja niille (mursuille) asennetaan lähettimiä, silloin nukutuksessa toimitaan ihan eri tavalla. Se on hyvin lyhyt aika, kun eläin on rauhoitettu. Tällaisessa eläinkuljetuksessa, joka on pitkäaikainen, rauhoitus ja nukutus ovat pidempiaikaisia eli riskit kasvavat, Trontti sanoo.

Tilaisuutta eläimen kunnon tutkimiseen ei ollut ennen tiistaita

Korkeasaaren mukaan heidän eläinlääkärinsä toimi viranomaisten asiantuntija-apuna mursun ensihavainnoista alkaen. Eläinlääkärillä on pitkä työkokemus merinisäkkäiden hoitamisesta, vaikka Korkeasaaressa ei niitä ole, eläintarhasta todetaan.

Neuvoa mursun turvallisesta hoidosta haettiin lisäksi kansainvälisen eläintarhaverkoston isoihin merinisäkkäisiin perehtyneiltä asiantuntijoilta ja luonnonvaraisten mursujen tutkijalta.

–  Moni varmasti miettii, olisiko oudossa ympäristössä liikkunut mursu pitänyt ottaa hoitoon jo aiemmin. Tilaisuutta eläimen kunnon tutkimiseen tai kiinniottoon ei ennen tiistaita ollut, Trontti sanoo.

Hänen mukaansa Korkeasaaren eläinlääkäri lähti jo perjantaina Haminaan selvittämään mursun kuntoa. Mursu kuitenkin sukelsi takaisin mereen ennen kuin eläinlääkäri ehti paikalle. Mursun kokoisen merieläimen kiinni ottaminen on sen luontaisesta ympäristöstään hyvin vaikeaa.

–  Se liikkuu ketterästi ja voi sukeltaa hyvinkin syvälle, Trontti sanoo.

Eläintarha tviittasi kuolemasta yöllä

Kymenlaakson mursun kuolemasta kertoi ensin Korkeasaaren eläintarha tviitissään tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Korkeasaaren eläintarhasta kerrottiin tuolloin, että viime päivien koettelemukset ja kuljetus olivat heikkokuntoiselle eläimelle liian raskaita ja eläin menehtyi ennen pääsemistään Korkeasaaren villieläinsairaalaan.

Nälkiintynyt mursu nukutettiin seitsemän jälkeen illalla Kotkassa, ja eläintä ryhdyttiin kuljettamaan kymmenen aikaan illalla. Mursua oli tarkoitus tutkia tarkemmin, hoitaa eläinsairaalassa ja päättää, mitä sille olisi tehty. Korkeasaaren eläintarhan eläintenhoidon ja suojelun johtaja Trontti oli jo tiistaina illalla huolissaan siitä, miten mursu selviytyisi kuljetuksesta.

Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro arvioi tiistaina STT:lle, että mursu oli nälkiintynyt ja että se ei olisi enää selvinnyt yksin luonnossa. Hän oli arvioinut mursun kuntoa näkemiensä kuvien perusteella.

–  Mursu on tullut maihin, siltä on hävinnyt rasvakerros ja sen lapaluut näkyvät. Se kuolisi meressä nyt, Lumiaro arvioi STT:lle tiistaina.

Lumiaro oli ollut mursun tiimoilta yhteydessä muun muassa Korkeasaaren eläinlääkäreihin ja arktisen alueen eläinten asiantuntijoihin.

Mursun seikkailut saivat valtavan mediahuomion

Suomessa ensimmäinen havainto mursusta tehtiin torstaina.

Suomessa ja Itämerellä yleisesti ottaen erittäin harvinainen eläin oli kaukana luontaisesta elinympäristöstään ja herätti valtavaa kiinnostusta paikan päällä ja mediassa. Havainnot mursusta ovat olleet luetuimpia uutisia monen päivän ajan useilla suomalaisilla uutissivustoilla.

Mursu muun muassa jäi viikonloppuna jumiin kalastajan rysään ja kaatoi kalastajan veneen kesken merivartioston pelastusoperaation.

Sen jälkeen mursu löytyi tiistaina aamulla makoilemasta kotkalaisen talon pihalta. Viimeisenä päivänään eläin jyräsi talon omistajan Jukka Hovilan mattotelineen ja säikäytti Hovilan Minni-kissan.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi