play

Pelastakaa Lapset: Lasten hyvinvointi on jakaantunutta, pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje näyttää kasvavan

Mahdollisuus palautumiseen ja vapaa-aikaan on tärkeää myös lapsille. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Mahdollisuus palautumiseen ja vapaa-aikaan on tärkeää myös lapsille. Kuvituskuva. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

STT-Lehtikuva

Pelastakaa Lasten tämänvuotisen Lapsen ääni -kyselyn mukaan suurin osa Suomen lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta huonosti voiville kasautuu useita kuormittavia tekijöitä. Tällaisia ovat pienituloisuus, mielenterveyden haasteet ja vähemmistöasema.

Kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista noin puolet koki hyvinvointinsa ja elämäntilanteensa hyväksi, järjestön raportissa kerrotaan. Noin kolmasosa vastanneista kuitenkin koki hyvinvointinsa heikoksi ja elämänsä epävakaaksi eikä saanut tukea muilta ihmisiltä.

–  Hyvätuloisten perheiden lapset ovat kaikissa kysymyksissä hyvinvoivempia kuin pienituloisten perheiden lapset, joilla esiintyy paljon enemmän hyvinvoinnin vajeita tai negatiivisia tuntemuksia, raportissa kerrotaan.

Kyselyyn vastasi 1  130 12–18-vuotiasta lasta ja nuorta eri puolilta Suomea. Noin 10 prosenttia kyselyyn vastanneista lapsista määritteli perheensä pienituloiseksi.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Puutteita muun muassa vapaa-ajassa ja harrastamisessa

Pienituloisten perheiden lapsista 85 prosenttia koki perheellä olevan vaikeuksia selvitä menoista, kun kaikista vastaajista näin koki noin 28 prosenttia. 47 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista sanoi olevansa huolissaan perheensä toimeentulosta.

Kyselyn mukaan pienituloisten perheiden lapsilla on arjessaan puutteita elämisen perustarvikkeista. Vielä enemmän puutteita liittyy kuitenkin arjen palauttaviin ja voimavaroja antaviin elementteihin, kuten vapaa-aikaan, harrastamiseen ja rentoutumiseen sekä sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen, Pelastakaa Lasten tiedotteessa kerrotaan.

–  Näyttää siltä, että pienituloisten perheiden lasten hyvinvointivaje kasvaa, sanoo järjestön lapsiperheköyhyyden asiantuntija Johanna Vinberg tiedotteessa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vinbergin mukaan pienituloisilla perheillä on merkittävästi enemmän kasautuvia haasteita eikä mahdollisuuksia saada riittävästi tukea hyvinvointiinsa.

Vinberg huomauttaa, että mahdollisuus palautumiseen ja vapaa-aikaan on tärkeää myös lapsille.

–  On huolestuttavaa, jos lapsi kokee arjen ja koulun kuormittavaksi eikä hänellä ole mahdollisuuksia vapaa-aikaan samoin kuin muilla. Tämä voi myös aiheuttaa ulkopuolisuuden ja häpeän tunteita lapsessa, Vinberg sanoo.

23 prosenttia vastanneista pienituloisten perheiden lapsista on esimerkiksi joutunut lopettamaan harrastuksen. 71 prosenttia pienituloisten perheiden lapsista vastasi, ettei lomailu ole mahdollista, koska perheellä ei ole varaa siihen.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Vähemmistöihin kuuluvat lapset voivat muita huonommin

Sekä pienituloisten perheiden lapset että vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokivat hyvinvointinsa huonommaksi kuin muut vastaajat.

Kyselyyn vastanneista pienituloisten perheiden lapsista 42 prosenttia koki hyvinvointinsa huonoksi, kun kaikista vastaajista näin koki 28 prosenttia.

Pienituloisten perheiden lapset olivat vastaustensa mukaan myös surullisempia, stressaantuneempia ja tylsistyneempiä kuin hyvätuloisten perheiden lapset. Jälkimmäiset olivat vastaavasti keskimäärin hieman onnellisempia, rauhallisempia ja energisempiä.

Myös erilaisiin vähemmistöihin kuuluvien lasten mielen hyvinvointi oli kyselyssä selvästi heikompi kuin muilla lapsilla.

Vähemmistöön kuuluvista lapsista ja nuorista 43 prosenttia tunsi hyvinvointinsa heikoksi.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista peräti 49 prosenttia koki hyvinvointinsa heikoksi ja vain 19 prosenttia hyväksi. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat myös kokivat muita useammin hyvinvointinsa huonontuneen viime vuodesta.

Pienituloisten perheiden lapset ja vähemmistöihin kuuluvat olivat myös kokeneet useammin kiusaamista ja negatiivisia tuntemuksia perheensä taloudellisesta tilanteesta johtuen.

Järjestö: Lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin panostettava

Lapset ja nuoret toivoivat kyselyssä tulevaisuudelta opiskelua, töitä, perhettä ja hyvää oloa, mutta myös rauhaa sekä ilmastonmuutoksen eteen tehtäviä toimia.

Pelastakaa Lapset peräänkuuluttaa kyselyn pohjalta lapsiperheköyhyyteen puuttumista ja perheiden yksilöllisten tilanteiden huomioimista.

–  Lapsiperheiden palvelujen tulee olla oikea-aikaisia, riittävästi resursoituja ja kohdennettuja, Johanna Vinberg sanoo tiedotteessa.

Erityisesti ennalta ehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin sekä lasten ja nuorten mielen hyvinvointiin on panostettava, järjestö painottaa.

Lapsen ääni -kysely toteutettiin toukokuussa nimettömänä verkkokyselynä. Tämänvuotisen kyselyn pääaiheina olivat lasten ja nuorten kokemukset perheensä taloustilanteesta, hyvinvoinnista, mielenterveydestä ja sosiaaliturvan sekä palveluiden tuntemuksesta ja käyttökokemuksista.

Vastaajista tyttöjä oli noin 60 prosenttia, poikia 26 prosenttia ja muita vajaat kymmenen prosenttia. Loput eivät halunneet kertoa sukupuoltaan. Suurin osa vastaajista oli yläkouluikäisiä.

Pelastakaa Lapset on toteuttanut Lapsen ääni -kyselyitä vuodesta 2001 lähtien.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

whatsApp

Whatsappilla:

Numeroon 050 3500 245

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi