Kuntakartta säilyi keskustanvihreänä, mutta se kätkee perussuomalaisten nousun kuntien kakkos- ja kolmospuolueiksi

Perussuomalaisten rynnistys kuntapolitiikkaan jäi sunnuntain vaaleissa odotettua pienemmäksi. Tästä huolimatta sen asema kunnanvaltuustoissa vahvistui selvästi, kertoo STT:n selvitys kuntavaalien tuloksista.

STT kävi läpi tiedot siitä, mitkä kolme puoluetta oli suosituimpia kussakin Manner-Suomen 293 kunnassa. Vertailun perusteella eniten kärkisijoja sai tuttuun tapaan keskusta. Se sai eniten, toiseksi eniten tai kolmanneksi eniten ääniä peräti 227 kunnassa. Niistä valtaosassa se keräsi suurimman äänipotin.

–  Onhan tuo huima lukema, että puolue on edelleen suurin 187 kunnassa. Kuntakartan maantieteellinen yleisväri säilyi edelleen samana, tietoa arvioi Turun yliopiston apulaisprofessori Markku Jokisipilä.

Alavireisiltä vaikuttaneista gallupeista huolimatta keskusta menetti suurimman puolueen aseman lopulta vain 13 kunnassa. Jokisipilän mukaan tämä vahvistaa tulkintaa puolueen saamasta torjuntavoitosta.

Tästä huolimatta puolue menetti selvästi asemiaan: sen listoilta valittiin lähes 400 valtuutettua vähemmän kuin viime vaaleissa.

Puolue on ollut varsinkin monessa pienessä kunnassa todella vahva. Neljä vuotta sitten keskusta sai yli puolet valtuutetuista 81 kuntaan. Nyt tämä temppu onnistui enää 50 kunnassa. Joukosta poistuivat esimerkiksi Tornio, Oulainen ja Ylivieska, joissa kaikissa perussuomalaiset nousi toiseksi suurimmaksi.

Jokisipilä kuvaa muutosta dramaattiseksi, sillä lasku on prosentuaalisesti huomattava.

–  On se iso muutos siitä huolimatta, että kaikkein katastrofaalisin tulos onnistuttiin välttämään. Se tarkoittaa näissä kunnissa aivan uudenlaista poliittista kulttuuria.

Perussuomalaisten nousu historiallisen suuri

Perussuomalaiset lisäsi viime vaaleista lähes 100 kuntaa, joissa se kuuluu kolmen suosituimman puolueen joukkoon.

Laskelma ei huomioi vaaliliittoja, vaan se seuraa puolueille suoraan osoitettua tukea. Pienissä kunnissa toiselle tai kolmannelle paikalle voi tosin päästä pienelläkin valtuutettujen määrällä.

Tällä tavalla mitattuna se kiri suuruusluokassa kokoomuksen ja asemiaan menettäneen SDP:n rinnalle. Kukin kuuluu kärkikolmikkoon noin 175 kunnassa. Tämän ansiosta perussuomalaiset voi Eduskuntatutkimuksen keskuksen Jokisipilän mukaan muuttua aivan toisenlaiseksi kuntapuolueeksi.

–  On pitänyt katsoa, kuinka usein kuntavaaleissa on tapahtunut viiden ja puolen prosenttiyksikön nousu. Se on selvää, että niitä ei historiasta kovin montaa löydy.

Puolue nousi suurimmaksi vain kuudessa kunnassa. Vaikka sunnuntain tulos jäi suurimmista odotuksista, se voi silti antaa vipuvartta valtakunnanpolitiikkaan.

–  (Timo) Soinihan aikanaan käytti vuoden 2008 kuntavaaleja niin, että perussuomalaiset hankki silloin monet sellaiset ehdokkaat, jotka menivät vuonna 2011 ensimmäisessä jytkyssä eduskuntaan.

Valtuutettujen kokonaismäärässä perussuomalaiset jäi sata paikkaa SDP:stä, joka puolestaan jäi sata paikkaa kokoomuksesta.

Kokoomus sai eniten ääniä 39 kunnassa, joten se kerrytti kymmenen ykkössijaa lisää. Kolmospaikkoja se tosin menetti hieman enemmän, joten kärkikolmikoissa sen asema harveni noin viidessä kunnassa.

SDP vertailun suurin putoaja

Keskisuuret kaupungit ovat Jokisipilän mukaan olleet SDP:lle perinteisesti tärkeitä paikkoja. Monessa tällaisessa paikassa se tällä kertaa menetti kannatustaan.

Pääministeripuolue menetti jalansijansa lähes 50 kunnan kärkikolmikossa, enemmän kuin mikään muu puolue. Ykkössijalta se putosi esimerkiksi Haminassa ja Hyvinkäällä, suurimmasta kolmikosta kokonaan Seinäjoella ja Raahessa.

Myös vasemmistoliitto menetti asemaansa kakkos- tai kolmospuolueena yhteensä kymmenissä valtuustoissa. Kärkikolmikkoon se pääsi enää 37 kunnassa, kun viimeksi sama onnistui 68 pitäjässä. Koko maan tasolla katsottuna tämä peittyy sen alle, että valtakunnallisesti puolueen kannatus putosi vain prosenttiyksikön verran.

–  Jossain puolue on ehkä onnistunut paremmin, mutta näiden lukujen valossa puolue on ottanut merkittävää takapakkia vanhoilla vahvoilla seuduillaan, Jokisipilä sanoo.

Samalla vasemmistoliitto menetti viimeiset ykkössijansa Kemissä ja Karkkilassa. Tässä näkyy Jokisipilän mukaan niin puolueen kuin yhteiskunnan muutos: molemmat keskittyvät yliopistokaupunkeihin.

–  Kun menee SKDL:n aikaan, siinä oli edustettuna hyvin sekä älykkö- että duunariosasto. Nyt kun perinteisiä teollisuusduunareita on yhä vähemmän, kyllä se näkyy tässä ja samoin SDP:n kannatuksessa.

Vihreät kärsi kotikentillään

Kärkikolmikoissa suhteellisesti selvästi eniten heikentyi vihreät.

Neljä vuotta sitten puolue oli suurin Jyväskylässä ja Nokialla. Kakkospaikkoja irtosi viisi ja kolmossijoja 20.

Nyt se ei ollut suurin missään ja kärkikolmikkoon se löysi tiensä enää seitsemässä kunnassa. Turussa se putosi neljänneksi, kun se viimeksi nautti kakkossijasta. Helsingissä hehkutettu pormestarikisa jäi haaveeksi.

–  Kannatuksen pudotus oli aika huomattavaa. Isot yliopistokaupungit ovat olleet vihreille perinteisesti se, missä isot vaalivoitot on otettu. Nyt se menetti niissä useita paikkoja, Jokisipilä sanoo.

Tilanteeseen vaikuttaa Jokisipilän mukaan se, että vihreät on puheenjohtaja Maria Ohisalon johdolla siirtynyt talouspolitiikassaan vasemmalle. Poliittisen vasemmiston äänistä taas käydään kova kilpailu varsinkin suurissa kaupungeissa. Hänen mukaansa kilpailua vaikeuttaa SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton nykyjohdon keskinäinen samankaltaisuus.

Vihreiden, SDP:n ja vasemmistoliiton kannatusnotkahduksessa voi hänen mukaansa näkyä lisäksi hallitusvastuu.

–  On usein niin, että kun on painavan ministerisalkun haltija ja puolueen johtaja, niin se mikä kärsii, on puolueen johtaminen.

Lisäksi vihreiden asemaa vaaleissa vaikeutti Jokisipilän arvion mukaan alhaiseksi jäänyt äänestysinto sekä puoluetta viime eduskuntavaaleissa nostaneen ilmastonmuutoskeskustelun puuttuminen.

Tasainen suorittaja RKP oli jälleen suurin yhteensä 23 kunnassa. Niistä 12:ssa sillä on yli puolet paikoista. Puolue menetti yksinvaltansa Korsnäsissä, mutta saavutti sellaisen Vöyriin, jossa kaikki uudet valtuutetut valittiin RKP:n listalta.

Yli puolet paikasta kuntansa valtuustoon haalivat myös Luodon kristillisdemokraatit ja yhteislista Pyhärannassa.