Poikkeuksellinen lämpö ei hetkauta luontoa syksyllä yhtä paljon kuin talvella – lämmin syksy viivästyttää varsinkin vesilintujen muuttoa

Suomessa eletään tilastoihin peilattuna varsin lauhaa syksyä.

Koko maassa marraskuun alku on ollut 3–5 astetta tavanomaista lauhempi, kertoo meteorologi Hannu Valta Ilmatieteen laitokselta. Lauantaina lyötiin useita paikkakuntakohtaisia marraskuun lämpöennätyksiä, kun lämpömittari kipusi eteläisessä Suomessa laajasti 13–15 asteeseen.

Takana on myös tavanomaista leudompi lokakuu.

Miten talviteloille asettuva luonto reagoi lämpimään ajanjaksoon tässä vaiheessa vuotta?

Kasveja lämmin jakso ei kovin helposti herätä, sillä suurin osa menee lepotilaan päivän lyhetessä, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).

–  Kasvithan ovat hyvin sopeutuvia eliöitä. Ne kestävät kyllä jonkin verran säiden ja lämpötilojen vaihtelua, Ryttäri sanoo.

Jotkut kevätkasvit, kuten sinivuokko, saattavat erehtyä luulemaan poikkeuksellista lämpöä kevääksi ja puhkeavat kukkaan. Jos kukat paleltuvat, kasvi ei pääse tuottamaan siemeniä. Monivuotiset kasvit kuitenkin Ryttärin mukaan selviävät tästä.

Nyt sää on lämpimän jakson jälkeen viilenemässä ainakin joksikin aikaa. Tässä vaiheessa vuotta lämpötilan vaihtelut eivät Ryttärin mukaan vielä ole kasveille kohtalokkaita. Isot lämpötilan vaihtelut talven aikana sen sijaan voivat tietää harmia kasveille.

Kriittistä talvehtimiselle on, saavatko kasvit suojakseen lumipeitteen. Ilman sitä kasvit ovat alttiita säiden vaihteluille, koville pakkasille ja jäätymiselle, Ryttäri sanoo. Suojaava lumipeite on tärkeä esimerkiksi mustikalle.

Jos syksyjen ja talvien lauhtuminen jatkuu, Suomeen voi levitä lauhkean vyöhykkeen kasveja. Kasveihin vaikuttaa kuitenkin olennaisesti päivän pituus, ja se ei muutu, Ryttäri huomauttaa.

–  Kasvillisuus tulee muuttumaan: eteläiset lajit hyötyvät talvien leutoontumisesta ja pohjoiset, kuten kuusi, kärsivät.

Lämpimät jaksot voivat olla havupuille talvella vaaraksi

Havupuut eivät reagoi lämpimiin sääjaksoihin ja lämpötilan vaihteluihin yhtä nopeasti syksyllä kuin talvella, kertoo Luonnonvarakeskuksen vieraileva asiantuntija Tapani Repo.

Tähän aikaan vuodesta puiden karaistuneisuus ei purkaudu vielä yhtä helposti kuin talvella tai kevättalvella. Samat lämpötilat, jotka aiheuttavat karaistuneisuuden lisääntymistä syksyllä, aiheuttavat karaistuneisuuden heikkenemistä talvella, Repo kertoo.

Karaistuneisuudella tarkoitetaan sitä, kuinka hyvin puut kestävät pakkasta. Siinä on huomattavia eroja esimerkiksi puulajien välillä.

–  Meikäläiset puulajit ovat sopeutuneet aika suuriin lämmönvaihteluihin, Repo sanoo.

Lämmin sääjakso lepovaiheen tai siihen valmistautumisen aikana lisää kuitenkin hengitystä erityisesti havupuilla. Tämä kuluttaa neulasten energiavarastoja kuten sokereita, jotka toimivat soluissa "jäätymisenestoaineina", Repo kuvailee.

Jos talven lämmintä säätä seuraa pitkä ja kova pakkasjakso, voi syntyä vaurioita, jotka ilmenevät neulasten kuivumisena.

Hengityksen näkökulmasta lehdettömät lehtipuut eivät Revon mukaan reagoi talviaikaisiin lämpöjaksoihin yhtä herkästi kuin havupuut.

Metsäjänis on tiukassa paikassa, jos lunta ei tule

Leutojen talvenalkujen yksi kärsijä on metsäjänis, kertoo Syken biodiversiteettiasiantuntija Riku L umiaro.

Loka-marraskuussa turkkinsa valkoiseksi vaihtava jänis on saalistajille lumettomassa maastossa helppo maali. Samankaltaisessa tilanteessa ovat niin ikään talviväriin vaihtavat kärppä, lumikko ja riekko.

–  Metsäjäniskanta on pudonnut puoleen eteläisessä Suomessa 1980-luvulta lähtien, Lumiaro sanoo.

Toisaalta leuto syksy ja talvi tarkoittavat monille lajeille pienempää energiankulutusta ja ne saattavat saada enemmän jälkeläisiä. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi kettu ja rusakko.

Myös esimerkiksi valkohäntäkauris ja metsäkauris löytävät lauhana talvena ravintoa helpommin ja niiden lisääntymistulos paranee, eli kaksos- ja kolmosvasoja syntyy enemmän, Lumiaro kertoo.

Lämpimän syksyn myötä karhut voivat pysyä pidempään liikkeellä, mutta nyt niistä valtaosa on Lumiaron mukaan jo vetäytynyt talviunille.

Tulokkaita leuto ilma miellyttää

Leutojen syksyjen ja talvien myötä myös tänne tulevat uudet tulokaslajit kotiutuvat helpommin.

–  Meille on vaeltanut sakaaleja ja saksanhirviä eli isokauriita, Lumiaro kertoo.

Jos leudommat talvet yleistyvät, Suomen lajisto muuttuu Lumiaron mukaan keskieurooppalaisemmaksi, kun uudet tulokaslajit kotiutuvat paremmin.

–  Ne syrjäyttävät alkuperäisempiä, pohjoisia lajeja, jotka siirtyvät kohti pohjoista.

Tällainen on esimerkiksi metsäjänis, jonka kanta on jo alkanut taantua.

Esimerkiksi äärimmäisen uhanalainen naali pesi Suomessa tänä kesänä onnistuneesti ensi kertaa sitten vuoden 1996. Jos syksyistä ja talvista tulee lämpimämpiä, naalin paluusta tulee vaikeampaa, sillä kettu pystyy silloin levittäytymään entistä paremmin avotunturiin, Lumiaro sanoo.

Leudot talvet vaikeuttavat myös norpan lisääntymistä, sillä sen lisääntyminen edellyttää lunta ja kunnon jääpeitteen vesistöihin.

Leuto syksy viivästyttää joidenkin lintujen muuttoa

Suomessa pesivistä muuttolinnuista suuri osa talvehtii esimerkiksi Afrikassa. Kaukana talvehtivat linnut aloittavat muuttomatkansa etelään jo elo-syyskuussa, kertoo Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Aapo Salmela.

Suomessa on kuitenkin myös paljon sellaisia lintuja, jotka talvehtivat lähempänä Euroopassa. Niiden muuttoaikataulu määräytyy Salmelan mukaan usein sen mukaan, kuinka leuto syksy on.

Selvimmin lämpimän syksyn vaikutus näkyy vesilinnuissa, esimerkiksi sorsissa, joutsenissa ja metsähanhissa, Salmela kertoo. Kun järvet pysyvät sulina, niillä ei ole kiire muuttaa.

–  Venäjänkin puolella on ollut sen verran lämmintä, että sieltä ei varmaan vielä kaikki ole meille asti tulleet, Salmela huomauttaa.

Ilmaston lämmetessä on havaittu, että lintujen syysmuuton ajankohta on myöhentynyt ja kevätmuuton aika vastaavasti aikaistunut noin 1–2 viikolla, Riku Lumiaro sanoo.

–  Leudot syksyt ja talvet lisäävät esimerkiksi täällä talvehtivien mustarastaiden ja hippiäisten määrää, ja ne pystyvät lisääntymään enemmän, Lumiaro kertoo.

Lämpimien eteläisten tuulten mukana etelästä on tullut Suomeen vielä myöhään syksyllä monia lentäviä hyönteisiä, kuten yöperhosia, Lumiaro kertoo. Kun hyönteisiä on hyvin tarjolla ravinnoksi, sekin voi edesauttaa lintujen viivyttelyä ennen muuttomatkaa.