Poliiseja on irtisanottu sekä tuoreiden että vanhojen paljastuneiden rikosten takia – "Poliisin toiminnan keskeisin edellytys on se, että kansalaiset voivat luottaa poliisiin"

Suomessa on viime vuoden ja kuluvan vuoden aikana irtisanottu ainakin 13 poliisia rikollisen tai epäsopivan käytöksen takia. Lisäksi ainakin yksi tapaus on yhä hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Irtisanomisista kuusi on tehty Helsingin poliisilaitoksessa.

Tämä selviää STT:n pyytämistä tiedoista. STT pyysi tietoja poliisien työsuhteen päättämisistä vuosilta 2020 ja 2021 poliisin joko rikollisen tai epäsopivan toiminnan vuoksi.

Esimerkiksi keväällä 2021 uutisoitiin tapauksesta, jossa vanhempi rikoskonstaapeli sai kahden vuoden ja kahden kuukauden tuomion virkavelvollisuuden rikkomisesta, törkeästä dopingrikoksesta ja lääkerikoksesta.

Syyte virkavelvollisuuden rikkomisesta liittyi siihen, että mies oli oikeuden mukaan tehnyt lähettämäänsä dopingpakettiin liittyviä hakuja poliisin tietojärjestelmässä sekä pyrkinyt selvittämään, oliko häntä kirjattu rikoksesta epäillyksi. Aiemmin virasta pidätettynä ollut rikoskonstaapeli irtisanottiin jo ennen tuomiota.

Oulun poliisilaitoksella vanhempi konstaapeli tuomittiin menettämään virkansa 15 vuotta aiemmin tapahtuneen törkeän lapsen seksuaalisen hyväksikäytön paljastuttua. Mies tuomittiin kahden vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen.

Poliisiammattikorkeakoulussa voimankäytön opettajana työskennellyt ylikonstaapeli irtisanottiin viime vuonna opiskelijoihin kohdistuneiden seksuaalisten hyväksikäyttötapausten takia. Poliisin palveluksessa olleista muista työntekijöistä Lounais-Suomen poliisissa työskennellyt vartija irtisanottiin ja tuomittiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Vain neljässä poliisilaitoksessa ei ole rikollisen tai epäsopivan toiminnan vuoksi irtisanottu yhtään poliisia virkasuhteesta kahden viime vuoden aikana. Kyseessä ovat Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Itä-Suomen ja Lapin poliisilaitokset.

Poliisilaitokset irtisanovat keskimäärin kuusi virkamiestä vuodessa

Poliisihallituksen tietojen mukaan vuosien 2014–2020 aikana poliisin palveluksessa olevia virkamiehiä on vuosittain irtisanottu keskimäärin kuusi vuodessa. Viime vuonna poliisilaitokset irtisanoivat ennätyksellisen paljon väkeä.

–  Tapausten taustat ovat aina yksilöllisiä, mutta arvioni mukaan tyypillisimmät irtisanomisperusteet liittyvät siihen, että virkamies on tuomittu jostain rikoksesta, jolla on ollut vaikutusta tämän edellytyksiin hoitaa tehtäviään, kertoi STT:lle aiemmin sähköpostitse poliisiylitarkastaja Pekka-Matias Väisänen Poliisihallituksesta.

Väisästä haastateltiin lokakuussa Helsingin poliisilaitoksen kerrottua irtisanoneensa poliisin, joka oli ollut kyseenalaisessa yhteydessä rikoksen uhriin. Irtisanottu poliisi tutki seksuaalirikoksia Helsingin poliisilaitoksen rikostutkintayksikössä.

Väisäsen mukaan eettiset kysymykset ovat jatkuvasti läsnä poliisin arjessa.

–  Poliisin toiminnan keskeisin edellytys on se, että kansalaiset voivat luottaa poliisiin. Tätä luottamusta ei voida murentaa siten, että havaittuja epäkohtia lakaistaisiin maton alle. Päinvastoin jokaiselle on oltava selvää, että kun epäkohtia väistämättä havaitaan, ne selvitetään ja niihin puututaan voimakkaasti, Väisänen sanoi.

Poliisi on tehostanut omavalvontaansa viime vuosina

Poliisihallitus vahvisti poliisin eettisen koodiston vuonna 2019. Koodistolla pyritään konkretisoimaan poliisin henkilöstölle eettisiä ja moraalisia periaatteita. Kun eettinen koodisto laadittiin, se määrättiin läpikäytäväksi koko hallinnossa kaikkia virkamiehiä koskevissa vuosittaisissa ryhmäkeskusteluissa.

–  Suomessa poliisin valvonta on hyvin kattavaa ja poliisi on tehostanut vuosien saatossa omavalvontaansa lukuisin eri tavoin, Väisänen sanoi.

Vuosien 2018–2019 aikana poliisi otti käyttöön niin kutsutun eettisen kanavan, jota kautta sen oma henkilöstö voi tarvittaessa nimettömästi ilmoittaa kaikesta havaitsemastaan lainvastaisesta tai epäeettisestä toiminnasta.

–  Hieman yksinkertaistaen voidaan todeta, että poliisi voi sisäisesti selvittää yksittäisen poliisin mahdollisesti epäeettisiä toimia aina siihen saakka, kunnes havaitaan, että asiassa on mahdollisesti tapahtunut rikos. Jos sisäisessä selvittelyssä tehdään tällainen havainto, asia on välittömästi siirrettävä suoraan laista johtuen syyttäjän arvioitavaksi, Väisänen selvitti.

Väisänen myöntää, että mikään valvonta ei voi olla kaikenkattavaa eikä sitä voida ulottaa kaikkiin poliisin toimenpiteisiin. Poliisihallitus kehottaa jokaista, joka kokee poliisin toimineen asiassaan jotenkin moitittavasti, olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä joko poliisin sisäiseen valvontaan tai ulkopuolisiin valvontaviranomaisiin.

–  Vain tietoon tulleisiin tapauksiin voidaan puuttua, Väisänen sanoi.