play

Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: Suomen pitää hakeutua Natoon ensi tilassa

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kättelemässä Presidentinlinnassa joulukuussa 2019. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin kättelemässä Presidentinlinnassa joulukuussa 2019. LEHTIKUVA / Jussi Nukari

STT-Lehtikuva

Presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) kannattavat Suomen hakeutumista Natoon. He kertovat kannastaan tiedotteessa.

Heidän mukaansa Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuutta. Jäsenenä Suomi myös vahvistaisi Natoa.

–  Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi. Toivomme, että tämän ratkaisun tekemisen vielä edellyttämät kansalliset askeleet otetaan lähipäivinä ripeästi, kerrotaan tiedotteessa.

Päätös hakea jäsenyyttä on tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan harteilla. Myös eduskunnan tuki hakemukselle on haluttu saada ennen sen jättämistä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Aikaisimmillaan Suomi saattaa pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi ensi viikon alussa.

Näin Niinistön kanta muuttui

Niinistö kuului aiemmin kokoomukseen, joka on kannattanut Natoa jo 15 vuoden ajan. Presidentti on kuitenkin ollut asiasta pitkään eri linjalla.

Niinistö on sanonut, että käänne hänen ajattelussaan Suomen turvallisuuspolitiikasta tapahtui joulukuun alkupuolella. Tuolloin Venäjä vaati lupauksia siitä, että Nato ei laajene enää itään.

Mainos alkaa
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Mainos päättyy

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta. Tuolloin valtiojohto piti tiedotustilaisuuden, jossa Niinistö lausui ikoniseksi muodostuneen ja moneen kertaan toistetun kommenttinsa.

–  Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, hän sanoi.

Niinistö ei kuitenkaan vielä tuossa vaiheessa kertonut ajatuksiaan Nato-kannastaan, mutta viitteitä muutoksesta alkoi tulla pala kerrallaan pitkin kevättä.

Maaliskuun jälkipuoliskolla Niinistö kertoi MTV:n uutisille, että hänellä on aika selkeä kanta siihen, tulisiko Suomen hakea Naton jäsenyyttä. Ylen Ykkösaamussa viisi päivää myöhemmin Niinistö ei edelleenkään suostunut sanomaan kantaansa suoraan, mutta totesi kuitenkin Nato-jäsenyyden olevan Suomelle "riittävin turva".

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Gallupit vai kansanäänestys?

Samoihin aikoihin tuli julki Niinistön muuttunut käsitys siitä, miten kansan tuki Nato-jäsenyyden tavoittelulle tulisi mitata.

Niinistö on perinteisesti ajatellut, että Nato-jäsenyys vaatisi neuvoa antavan kansanäänestyksen. Vielä alkuvuodesta hän oli sitä mieltä, että ainakaan mikään tavallinen mielipidekysely ei riitä kansan näkemyksen mittaamiseen. Hän ehti pyöritellä julkisuudessa ajatusta siitäkin, voisiko julkinen sektori toteuttaa tavallista laajemman mielipidemittauksen.

–  Sen pitäisi olla äärimmäisen laaja. Silloin ei kyllä olla kaukana kansanäänestyksestä. Olen edelleen sitä mieltä. Suuret ratkaisut, kuten EU-jäsenyys ja Nato-jäsenyys, vaativat kansan kantaa.

Venäjän suurhyökkäyksen jälkeen Niinistöltä on kuitenkin saatu kuulla selvästi toisenlainen kanta. Maaliskuun lopulla hän oli jo Svenska Ylellä sitä mieltä, että mielipidemittaukset ovat osoittaneet kansan tuen mahdolliselle Nato-jäsenyydelle.

– En ole havainnut, että joku sanoisi, että tehdyt kyselyt Nato-jäsenyydestä eivät kertoisi, kuinka asia on, hän sanoi ruotsinkielisessä haastattelussa.

Hieman ennen huhtikuun puoltaväliä Niinistö kertoi jo medioille, että Suomen Nato-ratkaisu on valmis ennen puolustusliiton kesäkuun huippukokousta.

Kansan Nato-kanta on muuttunut ennätyksellisessä vauhdissa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaiset hyökkäystoimet Ukrainassa. Tällä viikolla julkaistussa Ylen gallupissa 76 prosenttia halusi Suomen liittyvän Natoon ja vain 12 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyttä.

Marin joutui pakittamaan aikatauluarviossaaan

Suomen Nato-kevät on ollut niin kiivas, että valtiojohto on joutunut myös lennosta päivittämään omaa ajatteluaan. Vielä tammikuussa pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi uutistoimisto Reutersille, että Suomen liittyminen Natoon nykyisellä hallituskaudella on hyvin epätodennäköistä. Muutama päivä Venäjän hyökkäyksen jälkeen hän kommentoi tiedotustilaisuudessa suomalaisten Nato-kannan muutosta sanomalla, että muutoksen takana vaikuttaa kaksi asiaa.

–  Ensinnäkin se, mikä on se raja, minkä yli Venäjä on mennyt ja mikä on se raja, minkä yli se ei menisi. Ja toinen kysymys liittyy siihen, että jos Venäjä jonkin rajan ylittää, niin olemmeko siinä tilanteessa yksin vai yhdessä muiden kanssa, hän sanoi.

Hän on kuitenkin varonut sanomasta suoraan omaa kantaansa, koska ei ole halunnut tyrehdyttää tarvittavaa keskustelua liittoutumisesta.

Tuleeko päätös hakemuksesta jo viikonloppuna?

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta tekevät yhdessä päätöksen Natoon hakemisesta. Tämän odotetaan tapahtuvan sunnuntaina, minkä jälkeen hallitus antaa eduskunnalle uuden selonteon. Eduskunta käsittelee parhaillaan aiempaa hallituksen selontekoa, joka käy läpi Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ympäristön muutosta.

Eduskunta voi nopeimmillaan käsitellä asian jo maanantaina, mutta on mahdollista, että siihen menee vähän kauemminkin. Aikatauluun vaikuttaa se, kuinka paljon kansanedustajat haluavat käyttää puheenvuoroja suuressa salissa.

Puhemies Matti Vanhanen (kesk.) kertoi Ylen lähetyksessä, että keskustelu alkaa suuressa salissa maanantaina kello 10.

Tämän jälkeen Suomi pyytää kutsua liittyä Naton jäseneksi. Naton päämajassa Brysselissä asian odotetaan etenevän nopeasti, mutta puolustusliiton 30 jäsenmaan pitää myös ratifioida liittymispöytäkirja. Jälkimmäisen vaiheen odotetaan vievän 4–12 kuukautta.

Valtiojohto on pitänyt Suomen eduskunnan tiiviisti mukana ja halunnut eduskunnan sitoutumisen jo ennen hakemuksen jättämistä. Eduskunnan varsinainen päätöksenteko Suomen liittymisestä Natoon tapahtuu kuidenkin vasta kaikkien näiden vaiheiden jälkeen.

Toistaiseksi ei ole varmaa tietoa siitä, tarvitaanko äänestykseen jopa kahden kolmasosan enemmistö kansanedustajista.

Suomi on tehnyt Naton kanssa kumppanuusyhteistyötä vuodesta 1994. Suomen Puolustusvoimien on arvioitu olevan varsin hyvin Nato-yhteensopivat. Tätä on edistetty tietoisesti ja testattu yhteisissä sotaharjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa.

Eilen Niinistö allekirjoitti Britannian pääministeri Boris Johnsonin kanssa julkilausuman maiden puolustus- ja turvallisuusyhteistyöstä. Brittimedia kysyi Niinistöltä Venäjän presidentin Vladimir Putinin reaktiosta Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen. Niinistö vastasi, että Venäjä on itse muuttanut käytöstään eikä halua enää antaa Suomen ja Ruotsin päättää itse omista turvallisuusratkaisuistaan.

–  Jos niin kävisi, että Suomi liittyy Natoon, niin vastaukseni (Venäjälle) olisi, että te aiheutitte tämän. Katsokaa peiliin, hän sanoi.

Tärkeä vierailu Ruotsissa

Jo vuosia on pidetty edullisena, että Suomi ja Ruotsi etenisivät niin päättäessään Natoon yhtäaikaisesti. Ruotsi on seurannut Suomea omassa Nato-keskustelussaan.

Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson ja ulkoministeri Ann Linde ovat sanoneet, että Suomen päätöksellä on Ruotsille väliä.

–  Totta kai Suomen päätös vaikuttaa hyvin paljon siihen, mitä Ruotsi päättää, Linde sanoi Suomen-vierailullaan vapun alla.

Sauli Niinistö vierailee ensi viikolla Ruotsissa ja tapaa kuninkaan ja maan poliittisen johdon. Hän on arvioinut, että molempien maiden kannat ovat tiedossa tuolloin.

Suomessa sosiaalidemokraatit kertovat kantansa Natoon liittymisestä lauantaina. Ruotsin sosiaalidemokraatit ovat kertomassa kantansa liittymisestä sunnuntaina. Myönteinen kanta johtaa hyvin todennäköisesti siihen, että Ruotsi hakee jäsenyyttä, koska sen jälkeen Naton kannattajilla on selkeä enemmistö valtiopäivillä.

uusimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Luetuimmat

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

Haemme jutun kohta
Haemme jutun kohta

LÄHETÄ KUVA TAI VIDEO

Näitkö jotain mielenkiintoista? Lähetä kuva! Voit lähettää Karjalaiselle uutiskuvien ja - videoiden lisäksi ajankohtaisia kuvia, jotka ovat hienoja, mielenkiintoisia, hauskoja tai kertovat erikoisista asioista.

phone

Toimitus, uutisvihjeet:

010 230 8110

email

toimitus@karjalainen.fi