Presidentti Niinistö kiristäisi kiinteistöjä omistavien ulkomaalaisten viisuminsaantia eikä hamuaisi Suomelle tiettyä roolia Natossa

Presidentti Sauli Niinistö kiristäisi Suomen viisumipolitiikkaa asunnon tai kiinteistön omistaville ulkomaalaisille.

Niinistön mukaan asiasta voitaisiin antaa ilmoitus. Ilmoituspäivän jälkeen hankittu kiinteistö ei muodostaisi mitään erityistä myönteistä perustetta viisumin saantiin.

Niinistö sanoi Politiikan toimittajien yhdistyksen kanssa järjestetyssä tapaamisessa, että viisumin saanti johonkin maahan ei ole kenellekään subjektiivinen oikeus.

–  Viisumin myöntäjällä on aina harkintavalta. Vaikka turistiviisumit on meillä painettu alas, tätä näkökulmaa kannattaa pitää esillä, Niinistö sanoi.

Niinistön mukaan tärkeää on, että Euroopassa syntyy venäläisille myönnettävistä viisumeista yhteinen ratkaisu. Hän huomautti, että monet maat myöntävät edelleen viisumeja runsaskätisemmin kuin Suomi.

Hän myös toivoi, että viisumien myöntämisessä huomioitaisiin edelleen perheyhteydet sekä mahdollisesti myös työ- ja opiskelumahdollisuudet. Niinistö ei siis sulkisi itärajaa kokonaan.

Lisäksi Niinistö nosti esille vanhan ajatuksensa bulvaanilainsäädännön edistämisestä Suomessa. Hän sanoi keskustelleensa asiasta useiden hallitusten kanssa.

–  Jos joku kätkee toimintaansa bulvaanin taakse, silloin on jotain hämärää tekeillä. Minusta sellaiseen reippaaseen toimintaan bulvaanilain suhteen olisi nyt korkea aika.

Ymmärrettävä Naton eurooppalaistuminen

Tapaamisessa Niinistö sivusi myös Suomen hakemaa Nato-jäsenyyttä.

Niinistö sanoi vierastavansa ajatusta siitä, että Suomi ottaisi sotilasliitto Natossa tietyn roolin. Hän ei ole havainnut muiden Nato-maiden erityisesti omineen jotain roolia.

Presidentin mukaan Natossa toimitaan perussopimuksien, -velvoitteiden ja -oikeuksien mukaisesti. Niinistö pitää kenties viisaampana reagoida tilanteisiin sitä mukaa, kun niitä syntyy.

–  Kun Suomen jäsenyys tulee tuplaamaan Naton Venäjä-rajan, niin melko automaattisena lähtökohtana tuntuu olevan, että Suomi pitää tästä huolen, Niinistö sanoi.

Niinistö huomautti, että Yhdysvallat on maailmanlaajuinen toimija. Hän kiinnittää huomiota siihen, että ainakin eräissä puheenvuoroissa Yhdysvalloissa on pidetty esillä sitä, että Suomen jäsenyys vahvistaisi eurooppalaista Natoa.

–  Ehkä joissakin ajatuksissa kääntyy se pääasialliseksi syyksi myönteiseen suhtautumiseen Suomen Nato-jäsenyyteen. Meidän on tämä ymmärrettävä.

Suomi haki Nato-jäsenyyttä keväällä Ruotsin kanssa ja odottaa jäsenyyden vahvistamista viimeisiltä jäsenmailta. Käsittelyn odotetaan jatkuvan useissa maissa vielä tässä kuussa. Epävarmoja tapauksia on kaksi. Niinistö luonnehti, että Turkki on edelleen kirjoittamaton lehti, ja Unkarin asennoitumisesta hän odottaa lisää tietoa ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) torstaisen vierailun myötä.

"Olemme selviytyneet paljon pahemmastakin"

Niinistö kommentoi myös Ukrainan sotaa ja lähestyvää talvea.

Ukraina on viime viikkoina saanut takaisin hallintaansa merkittävän osan Venäjän valtaamasta Harkovan hallintoalueesta maan koillisosassa.

–  On vaikeaa nähdä, että Venäjä kykenisi välittömiin suuriin vastatoimiin, Niinistö arvioi.

Niinistö sanoi, että sodan tilanteesta puhutaan Venäjällä aiempaa avoimemmin, mutta mistään repeämästä venäläisessä sisäisessä tunnelmassa ei voida puhua. Hän huomautti, että maa pitää edelleen hallussaan paljon alueita Donbassin alueen lisäksi.

–  Näin ollen sodan tilannetta tästä eteenpäin on aika vaikea määritellä. Venäjän tavoitteita on vain arvattava.

Presidentiltä kysyttiin, miten hän rohkaisisi suomalaisia mahdollisen energiakriisin uhatessa. Niinistö kehotti suomalaisia luottamaan itseensä.

–  Me olemme selviytyneet kyllä paljon pahemmistakin tilanteista, enkä viittaa nyt edes sota-aikaan.